Kuukausi: syyskuu 2017

Lumi, jää, maa, sää ja mää

30. joulukuuta 2005

Lunta.

Kuulin, että Helsingissä satoi lunta joulun. Ikävä sellaista ajatella.
Toki sitä nähdään täälläkin, mutta täällä tietää, että se on huomenna pois, tai jos kovasti vituttaa, niin astuu junaan, ja on tunnissa lumettomalla maalla.
Vuorilla lumi viipyy yli talven, mutta sitä ei paljon ole, ja vuosi vuodelta vähemmän. Don C oli siitä kovin suruissaan sikäli kuin pystyimme kommunikoimaan.

Photo credit: ARG_Flickr via Visualhunt.com / CC BYPuutarhassa lunta syklaaminkukkien päällä. Kaunista.

Meillä oli hiljan erittäin mielenkiintoinen keskustelu siitä, miten ihmiset ovat valinneet asuinsijansa. Ajatus lähti siitä, että mikä synnytti Venetsian? Siihen oli syynä turvallisuuden tarve, jossa ajatus hiekkasärkillä asumisesta oli parempi, kuin joutua taistelemaan Kaarle Suuren armeijan kanssa. Itse asiassa, Kaarle Suuri oli imperialisti, mutta hänen valtansa ei yleensä merkinnyt hirvittävää sortoa, vaan lähinnä se paransi turvallisuutta ja kaupankäyntimahdollisuuksia.

En valitettavasti kykene kertomaan tätä näille, mutta panenpa sen kuitenkin verkkoon, odottamaan ettei minulle ole muuta… Lue lisää ”Lumi, jää, maa, sää ja mää”

4.Mistä aloittaa vaatekaapin uudistus

Käy läpi taas tämä

Photo credit: Elif Ayiter/Alpha Auer/…./ via Foter.com / CC BY-NC-ND

1) mukavuus?

2) miten asu tuo esiin parhaat puolesi?

3) miten se peittää heikkoutesi?

4) millaisen vaikutelman materiaali ja laskeutuvuus luo?

5) miten väri pukee sinua?

6) miten vaate tukee kehonkieltäsi

7) lähettääkö kokonaisuus sen viestin, jonka haluat lähettää?

8) ja mieti vielä, miten ja missä käytät tätä vaatekertaa, palveleeko se kaikissa niissä tilanteissa? Palveleeko tämä vaate kaikissa niissä tilanteissa, missä sitä vapaa-aikanasi käytät parhaimmalla mahdollisella tavalla?

Jos pystyt aina kun hankit uuden vaatteen parantamaan vaatevalikoimasi keskiarvoa, olet oikealla tiellä ja pystyt aina sitomaan uuden vaatteen osaksi vanhaa valikoimaa. Yhdenkin uuden vaatteen hankkiminen voi parantaa lukemattomien muitten vaatteiden käytettävyyttä ja näyttävyyttä, antamalla kokonaisuudelle oikeaa tukea.

Kyttääks sä mun rintoja vai…

Toiveuusinta, julkaistu aikaisemmin 7.heinäkuutta 2006. 

Jouduin tänään viettämään piiitkän tovin kaupungissa ja kävelin sitten Yrjönkadun kautta rautatieasemalle, kun tuli vastaan RINNAT.

RINNAT olivat muodollisesti pakattu eräänlaiseen toppiin, malliin, jota vaimoni nimittää tissitopiksi. Tiedättehän tämän mallin, jota kutsutaan myös Jumalan Ihmeeksi, sillä minä vaatetusalan ammattilaisena,  tiedän, että on todellakin Jumalan Ihme, että sen sisäpuolella pysyy yli 3 litraa läskiä.

Refleksinä vilkaisin niitä RINTOJA, tiedättehän, samalla tavalla kuin vilkaistaan Afrikan Tähteä, Pietarin Kirkkoa, Juutinrauman siltaa… Lue lisää ”Kyttääks sä mun rintoja vai…”

Some ei ole mitään uutta

Suoraan sanoen, olen välillä perin juurin kyllästynyt tähän yhteisöllisyyden kanssa kohkaamiseen, jota nyt tulee joka tuutista ja johon osallistun itsekin tässä ja nyt.

 Käydyssä keskustelussa on ollut pääpaino välineessä; sosiaalisessa mediassa ja sisältö, yhteisöllinen viestintä, on jäänyt selvästi vähemmälle, jopa niin, että osittain kuvitellaan välineen muodostavan sisällön.

 

Pitäisi pysähtyä miettimään, mitä tämä yhteisöllisyys on?  

Yhteisöt sinällään eivät ole mikään uusi ilmiö, eikä asian kanssa tarvitsisi pitää sellaista kohua ja hysteeristä vapinaa, mitä niitten ympärillä on, mutta olisi hyvä, jos ihmiset edes kerran ajattelisivat asiaa, niin että tulisivat tietoiseksi siitä, että ihmiset oikeasti ovat yhteisöllisiä eläimiä.

Internet ja sen yhteisöt eivät ole tuoneet mitään uutta inhimilliseen yhteisöllisyyteen, mutta ne ovat lisänneet oleellisesti mahdollisuuksiamme viestiä kanssamme samoihin yhteisöihin kuuluvien kanssa.

Koko inhimillisen yhteisöllisyyden takana on primitiivisten esi-isiemme perheyhteisö, saman isoäidin lapset ja tyttärien lapset.  Perheyhteisön kokoa rajasi kuolleisuus. Isoäidillä tuskin oli kerralla elossa enempää perhettä kuin kymmenkunta, ja kuolo korjasi ikälopun mummon kohta tämä täytettyä kolmekymmentä. Lue lisää ”Some ei ole mitään uutta”

3. Mistä aloittaa vaatekaapin uudistus

Kun olet kaiken tämän käynyt läpi, mieti sitä, miten voisit saada kaikki ominaisuudet lähemmäs täysiä pisteitä. Pitääkö sinun vaihtaa väriä, peittää enemmän vai vähemmän, vaihtaa kankaita, pidentää, lyhentää ja miten voisit saada kokonaisuuden sellaiseksi, että se vastaa kaikkineen sekä persoonallisuuttasi?

Photo credit: Banjo Brown via Visual hunt / CC BY

Miten voit luoda samantilanteen koko vaatekaappiisi?

Ani harvalla on oikeasti mahdollisuus vaihtaa koko vaatekaapin sisältöä kerralla, tai seurata muodin jokaista heilahdusta. Juuri henkilökohtainen tyyli on juuri avain, tie siihen, miten voit uudistaa vaatekaappiasi pitkäjännitteisesti, luovasti ja taloudellisesti.

Kun hankit uutta vaatetta, teet sen itse, teetät tai ostat,

mieti ensin neljä perusasiaa.

 

1. Missä käytät tätä vaatetta?Photo credit: classic_film via Foter.com / CC BY-NC

2. Miten tämä sopii yhteen vanhojen vaatteiden kanssa?

3. Paljonko tarvitset tätä vaatetta?

4. Paljonko haluat tätä vaatetta?

Ei ole mitään järkeä hankkia vaatetta jota et halua. Vaikka joskus on tarpeellista ostaa jotakin tarpeetonta, on siitä huolimatta tämä lista hyvä pitää mielessä.

Kangastuksia

Jewelry Box sarjan Sapphire

Tänään on Helsinki Design Week:in viimeinen päivä, ja ajattelin että voisin juhlistaa sitä omalta osaltani, julkaisemalla seitsemän suunnittelemani kankaan kuvat.

Ensimmäisenä Jewelry Box sarjasta oleva Sapphire.
Siinä tausta on tehty mikroskooppikuvista pihasoraamme, ja sitten näitten kuvien päälle laitettu kuvia safiireista ja rubiineista.
Oikeastaan suunnittelin sen paitakankaaksi, mutta mikä ettei, sopii se vaikka A-linjaiseen leninkiin. Lue lisää ”Kangastuksia”

Alteraatiostressi

Kirjoitin viime vuosituhannella ilmiöstä, jonka nimesin alteraatiostressiksi.
Kyse ei ole vain muutosvastarinnasta, vaan syvemmästä ilmiöstä.  Nimi on huono, mutta saa kelvata.

Ihmisen historiassa muutokset parempaa ovat olleet hitaita. 
Nopeat muutokset taas, ne ovat olleet tulvia, tulipaloja, sotia, murhia ja tauteja.

Ne muutokset jotka ovat tapahtuneet kohden parempaa, ovat yleensä tarkoittaneet työtä ja tapahtuneet hitaasti verrattuna niihin muutoksiin, jotka ovat vieneet meitä huonompaan.

Talonrakentaminen on tarkoittanut suojaa ilmastoa vastaan, mutta sen rakentaminen on kestänyt viikkoja, parhaimmillaankin.
Pellonraivaus ja viljely on vaatinut kuukausia, ja silti tulos on ollut epävarma.
Sian kasvatus porsaasta teuraaksi on vaatinut aikaa ja resursseja.

Kaikkeen tähän on tarvittu työtä. Lue lisää ”Alteraatiostressi”

2. Mistä aloittaa vaatekaapin uudistus

Kaikki vartalossasi, liikkeesi, eleesi, värisi, kaikki vaikuttavat siihen, miltä vaatteet näyttävät ylläsi ja ovat mukana siinä kokonaisvaikutelmassa, minkä teet.

Photo credit: jessjamesjake via Foter.com / CC BY-NC-ND

Jos sinulla on video jostakin tilaisuudesta, jossa ei kameran tarkkailu ole ollut pääasia, katso siitä miten liikut, kävelet tai istut.

Tukeeko pukeutumisesi kehosi kieltä? Välittävätkö vaatteesi ja eleesi samaa sanomaa ja onko sanoma se, jonka haluat muitten saavan?

Pue päällesi mieluisin vapaa-ajan vaatteesi ja asetu taas peilin eteen.

Mieti siinä samoja asioita, joita aikaisemmin alasti tai alusvaatteisillasi tutkit peilin edessä, ja mieti miksi tämä vaatekerta on suosikkisi?

Mieti mitkä asiat tekevät tästä vaatekerrasta suosikkisi vapaa-ajan pukeutumisessa

1) mukavuus?

2) miten asu tuo esiin parhaat puolesi?

3) miten se peittää heikkoutesi?

4) millaisen vaikutelman materiaali ja laskeutuvuus luo?

5) miten väri pukee sinua?

6) miten vaate tukee kehonkieltäsi

7) lähettääkö kokonaisuus sen viestin, jonka haluat lähettää?

8) ja mieti vielä, miten ja missä käytät tätä vaatekertaa, palveleeko se kaikissa niissä tilanteissa? Palveleeko tämä vaate kaikissa niissä tilanteissa, missä sitä vapaa-aikanasi käytät parhaimmalla mahdollisella tavalla?

Anna jokaisesta kohdasta pisteet yhdestä viiteen, niin että heikointa vaikutusta kuvaat yhdellä pisteellä, parasta viidellä. Tee sitten sama suosikki työ- ja juhlavaatteilla.

Hyperloopin matkustajat

Kuinka paljon sitten Hyperloop voisi kuljettaa väkeä; olisiko se kannattava?

Helsinki-Tallinna välillä oli viime vuonna elokuussa 909 000 matkustajaa; Koko Helsingin sataman viime vuotinen matkustajamäärä Tallinnan suuntaan oli 7 600 000 henkeä.

EU:n sisäistä, mutta kansainvälistä lentoliikennettä oli Suomesta viime vuonna 9 800 000 matkaa,
muuta eurooppalaista liikennettä 1 760 000 matkaa.
 
Suomen ja Saksan välistä lentomatkustajia oli noin 1 700 000
Suomen ja Puolan välillä lentomatkustajia oli 240 000
Suomen ja Liettuan välillä lentomatkustajia oli 82 000
Suomen ja Latvian välillä lentomatkustajia oli 280 000
Suomen ja Viron välillä lentomatkustajia oli 240 000

Lue lisää ”Hyperloopin matkustajat”

Minne Hyperloop?

Tuossa aikaisemmin kävi-ilmi, että haluaisin Hyperloopin ensiksikin Jyväskylästä Tampereen kautta etelään,  Helsinki-Vantaan lentoasemalle,  ja sitten Turusta Salon kautta Helsinki-Vantaalle ja siitä sitten Vaalimaalle, josta Venäjä saisi jatkaa, jos olisi jatkaakseen.

Mutta käytännössä sitten, minne?

Kahdella runkolinjalla saataisiin liki koko Suomi muutaman tunnin päähän maailmasta

Lue lisää ”Minne Hyperloop?”