Kuva-arvoituksia Helsingistä: 11.hetki
Tämä on kuva-arvoituksia Helsingistä sarjan viimeinen kuva. Mistä tämä mahtaa olla.
Kuukausi: elokuu 2018
KUVA-ARVOITUKSIA HELSINGISTÄ, kymmenes luukku
Mitä me oikeasti näemme, mitä muistamme?
Kuva-arvoituksia Helsingistä, 9 portti
Tämä palautti mieleeni lapsuuden. Kuka muistaa lapsuuden kesät? Millaisia ne olivat? Muistatteko te ne, vain lapsuuden idean, tai valokuvat?
KUVA-ARVOITUKSIA HELSINGISTÄ, kahdeksas näkymä.
Nykyään, kun kuvia on enemmän kuin koskaan, ja kuvaa voidaan käsitellä yksi kysymys, on teos kynnys. Kuinka paljon kuvaa pitää muuttaa, että kyseessä olisi uusi teos.
Kuva-arvoituksia Helsingistä, kuudennes kohde
Valokuvassa on kyseessä valosta kuvassa. Ja siitä on kyseessä näkemisessä. Näemme valon, kuin Platonin luolassa.
Kuva-arvoituksia Helsingistä, 1/7 kohde
Kun yhtäältä haluaisimme luottaa kuviin, silmiimme, niin toisaalta olen mielikuviemme varassa, ja sellaisten kuvien, jotka nousevat syvältä, minkä varassa meidän näkemyksemme on?
Kuva-arvoituksia Helsingistä, viides kohde
Mihin jäimmekään? Mitä tämä kuva esittää? Esittääkö tämä kuva mitään vai antaako se vain olettaa?
Kuva-arvoituksia Helsingistä, neljäs kohde
Oikeasti kyse on siitä, että kuva on perusinformaatiota. Se on kaikessa elävässä, valon kuva. Musiikki on perusinhimillistä, mutta kuva on eläimellinen.
Kuva-arvoituksia Helsingistä, kolmas kohde
Kuvataiteelta monet vaativat sen esittävän jotakin, tai olevan jotakin, mitä he sanovat kauniiksi. Miksi kuvataiteelta vaaditaan esittävyyttä, mutta ei musiikilta, ja etenkään ne ihmiset, jotka haluavat kuvataiteen olevan kaunista, eivät … Read More
Kuva-arvoituksia Helsingistä, joku toinen kohde
Taiteen tehtävä ei ole olla kaunista. Taide ei ole välineessä. Taiteen ulkopu olelle ei voida jättää jotakin sen välineen vuoksi, millä se tehdään tai esittetään, vaan taide syntyy jostakin muusta. Taide … Read More