Kuukausi: elokuu 2020

Petjan Aikakirjat 2.19- Tekikö seinähulluus seinät mahdolliseksi

Olen koko sarjan aikana puhunut evoluutiosta. Ihmisen evoluutiossa on ristikkäinen, sekaisin ja vaikka mitä sekä biologinen evoluutio, että kulttuurillinen evoluutio.
Kun ihminen muuttui biologisen evoluution myötä tarpeeksi, luodakseen kulttuurin, kultuurillinen evoluutio alkoi ennen pitkää vaikuttaa myös biologiseen evoluutioon; kulttuurilliset tekijät vaikuttivat siihen, miten ihminen lajina kehittyi, ja vaikuttaa siihen,  mihin suuntaan ihminen kehittyi.

Tämä heimo- ja perheyhteisöissä esi-isänne maailmankuva oli, jos sanon, kaoottinen, niin kuvittelen että ilmaisuni on omaan tyylini sopiva kohtuullisen vähättelevä ja sävyni asiallisen ylimielinen.

Kuten olen yrittänyt teille selittää, kun lajin biologinen evoluutio teki siitä älykkään, se alkoi keksiä kysymyksiä, kysymyksiä joihin ei ollut vastuksia, eikä vielä mitään edellytyksiä niihin vastuksiin.
Ja jumalauta että niitä kysymyksiä oli!
Ei siinä riittänyt vain se, että ihmeteltiin, mitä tähdet ovat, miten kaukana ne on, ja mistä ne tietää niiden nimetkin, vaan paljon muuta.
Miksi puu kasvaa?
Mistä tuuli tulee?
Miksi linnut lähtevät osaksi vuotta pois, ja mihin ne menevät?
Ja koska he olivat ihmisiä, heidän piti saada selitys.
Ja koska sitä ei ollut, keksittiin jokin.
Eikö se ole kamalaa, jokaisella puulla oli oma henkensä, jokaisella kivellä, simpukalla, peuralla, ketulla, tuulella, kaikella.
Eikä niin mistään voinut olla varma, ettei se perkele olisi ollut pahantahtoinen, ettei perkele vielä naapuriheimon liittolainen.
Koko maailma oli hullu ja vaarallinen.
Ja jokainen ihminen vainoharhainen.

Se ei ole hyvä asiantila.

Edelliset 300 000 vuotta loivat lajista älykkään, mutta viimeisen 15 000 vuoden aikana sinne nuppiin syntyi asetukset uskonnolle, ja uskokaan huviksenne, uskonnon kehittyminen oli se juttu, joka mahdollisti ihmisen ja yhteiskunnan kehityksen yleisestä kaaoksesta likemmäksi järjestäytynyttä yhteiskuntaa, se että eräänlainen käsitys jumalista loi ulkoisen, kuvitellun, mutta silti konkreettisen paineen uudenlaiselle yhteistoiminnalle.
Uudelle ajalle tarvittiin uudet jumalat.

Eikä tässä vielä kaikki!

Elokuun kaulakoruja 28 – Intaglioita

Tämä kaulakoru on Italiasta, vuodelta 1870 ja saanut vaikutteita antiikin korusuunnittelusta, sekä aiheen että rakenteen osalta. Se on kultaa ja erilaisia jalokiviä ja lasia.  Yleensä suomessa tunnetaan came-korut, joissa on kiveen tai simpukankuoreen on kaiverrettu kuvio reliefinä, kohokuvana, mutta intagliot ovat Suomessa tuntemattomampia. Intaglioista tunnetuimpia ovat sinettisormukset, joissa varsinainen kuva muodostuu, kun intaglio, sinetti painetaan vahaan. Intaglioissa kuva on negativina, kiveen kaiverrettuna syvennyksenä, ja positiivi tulee esiin vasta kun se painetaan siitä johonkin pehmeään aineeseen.
Tällä kertaa pistän esiin myös yksityiskohta kuvaan, jotta saadaan nämä kaiverrukset esiin.
Tämä on myyty jokunen vuosi sitten, minun mielestäni edulliseen hintaan, 32 400 dollaria, ottaen huomioon, että jokaisessa, kahdessakymmenessäkahdeksassa kivessä on yhden ihmisen kenties päivän tai kahden työ.

Elokuun kaulakoruja 27 – Bysanttilainen kaulakoru

Tämä upea kaulakoru on yksi hienoimmista varhaisista bysanttilaisista koruista, jotka ovat edelleen säilyneet. Tämä kultaa, helmiä, safiireja, smaragdeja, ametisteja ja emalia oleva kaulakoru on yksi vanhimpia säilyneitä Itä-Rooman varhaisen ajan, noin 600-700 luvun, koruista.
Sen keskellä on kehäristi, joka on tehty soikeista safiireista, ja sen kummallakin puolella on levymäisiä ja pyörämäisiä riipuksia.

 Lukko koostuu kahdesta muusta medaljongista, joille koukku ja silmukka on juotettu. Kaikki metalliosat ovat kultaa.
Helmet ovat menettäneet osan loistostaan liki 1500 vuoden aikana, sillä ne tarvitsisivat ihon kosketusta ja rasvaa pysyäkseen hyvänä, mutta silti on jotenkin hätkähdyttävää että tuollainen aarre on kestänyt nämä vuodet, eikä sitä ole purettu osiksi tai muutoin vandalisoitu.

Kun ottaa huomioon pelkästään se työ, mitä silloin on vaadittu, safiirien poraamiseksi, tämä koru on aikoinaan täytynyt olla erittäin varakkaan ihmisen omistuksessa.

Petjan Aikakirjat 18 – Vallankumous! –  miten vitussa se onnistui? 

Olen toistanut sitä, kertonut siitä, puhunut siitä ja kirjoittanut siitä. Saattaa olla että olen laulanutkin siitä
Ne esi-isät, ne ennen ihmistä, ja ne ihmiset, kauan ennen sitä, elivät pienissä yhteisöissä,  perhekunnat, saman isoäidin kerralla elossa olevat jälkeläiset,  kerralla suunnilleen tusina, eli se porukka, jonka kanssa voimme viestiä tehokkaasti. Joka on urheilussa ja armeijan joukkueissa, sekä elokuvien nimissä, 12 rohkeaa miestä, likainen tusina, ja Ocean eleven…
Sitten on se Dunbarin luku, noin 150, jonka kykenemme muistamaan, ja joihin voitte luontaisesti tuntea yhteenkuuluvuutta.
Minulla on teille huonoja uutisia. 

Oliko se sanonta koiran tavoista, jos et voi naida tai syödä sitä, kuse sen päälle.
Me olemme pikkuisen pahempia.
Olemme luonnostamme epäluuloisia ja murhanhimoisia paskiaisia, joiden wetwaressa on perusasetuksena, että jos et ole meidän jengiä, tappamme sinut, ehkä panemme sinua, tai puolisoasi, mutta tapamme silti. 
Esihistoriamme, käytännössä koko sen ajan, esi-isämme taistelivat toisiaan vastaan, jokainen heimo, yhteisö, joka perkeleen porukka, joka siihen pystyi, kävi pysyvää hyökkäyssotaa koko maailmaa vastaan ja joka ei pystynyt, juoksi tai kuoli.

Älkääkä olko lapsellisia, että se olisi mennyt. 120 tai 150 vuosisataa, ei se ole mitään, sadassa vuodessa on neljä tai viisi sukupolvea, joten tuon endeemisen sodan ja meidän välissä on vain jotakin 500 tai 750 sukupolvea, eikä se ole paljoa.

Tämä paska on meissä edelleen, aivan pinnan alla, valmiina pomppaamaan esiin, kun ulkoinen paine antaa periksi.

Jos koko elämä on taistelua, jokainen muukalainen vihollinen, ja niitä muukalaisia tulee koko ajan sinun heimosi alueelle hupenevien resurrsien vuoksi, niiden resurssien, joita ihminen tuhlaa ylimetsästämällä, ajamalla sata tai tuhat eläintä yli jyrkänteen, saadakseen muutaman ruhon proteiinia, polttamalla aron ajaakseen lauman satimeen.
Niin se on, se tuho, taistelu ja hävitys, se on koodissanne, perimässänne, veressänne ja veressä käsissänne.

Mutta siitä huolimatta, neoliittinen vallankumous tapahtui, nämä paskiaset saatiin yhteistoimintaa, raivaamaan maata, kasvattamaan karjaa, rakentemaan linnoja, temppeleitä, valtioita ja valtakuntia, ja niin minä vain kysyn: miten vitussa ne onnistui? 

Elokuun kaulakoru 25- Skyyttien kultaa

Skyyttien kultakorut ovat maailmankuuluja, vuosilta 600-200 eaa. Mutta harvemmin tiedetty seikka on se, että suuri osa niistä on, pienten työnjäljessä ja tyylissä olevien seikkojen perusteella arvioituna, Mustanmeren pohjoisrannan kreikkalaisten siirtolaisten tekemiä, mutta skyyttien tilauksesta, niin myös ilmeisesti tämä työ, jossa ylemmässä friisissä on paimentolaisia vietttämässä rauhallista elämää karjan kanssa, mutta alemmassa friisissä pedot raatelevat karjaa.

Mitä tarkoittaa ”kafkamainen”?

90-luvulla perheyhtiömme olisi halunnut avata keittokioskeja.
Niin kuin nakkikioski, mutta josta olisi saanut ostaa keittoja mukaan.
Meillä oli esisopimus kolmesta ensimmäisestä, hyvällä paikalla olevasta keittokioskista, ja oma keskuskeittiö, jossa keitto olisi esivalmistettu.

Mutta Stadilta piti hakea sitten lupaa, ennakkoon, että saamme avata sellaisen.
Keskustelu meni suunnilleen näin minun ja virkamiehen välillä.

”Yhtiömme haluaisi tarjota kaupunkilaisille uudenlaisen ruokailumahdollisuuden, ostaa mukaan keittoa, ja haluaisimme nyt varmistaa luvat näille kolmella toimipisteelle”
”Keittokioskille ei voida myöntää lupaa!”
”Miksi?”
”Koska sellaisia ei ole, ja sellaiselle mitä ei ole, ei voida myöntää lupaa!”
”Mutta jos te myöntäisitte luvan, niin sitten sellainen olisi, joten te voisitte myöntää luvan.”

”Kyllä, paitsi emme voi antaa lupaa, koska sellaista ei ole!”
”Voisin siis saada luvan nakki-, kukka- tai jäätelökioskille?”
”Kyllä, sellaisia on, ja niille me voimme antaa luvan!”
”Miten ensimmäinen nakkikioski mahtoi saada luvan?”
”En usko että mitenkään. Ehkä jotenkin vahingossa, mutta ennen kuin niitä oli, nekään eivät voineet saada lupaa!”
”Mutta me haluaisimme nyt avata keittokioskin…”
”Ette te voi avata sellaista, mitä ei ole, ei sellaiselle voi antaa lupaa!”
”Poliisi, pelastuslaitos ja rakennusvalvonta antaisivat luvan!”
”Me emme täällä terveystarkastuksessa ymmärrä, miten ne voisivat sellaisen antaa, eihän siitä ole ennakkotapausta!”

Tämä on kafkamaista.

Petjan Aikakirjat 2.17 – Pieni askel kohti geneettistä herruutta

Vaikka esi-isät ilmeisesti käyttävät sekä aborttia, lapsenmurhaa että pitkää imetysaikaa, ilmeistä on, että siitä huolimatta väestö kasvoi metsästäjä-keräilijöillä oli joillakin alueilla niin suuri väestönkasvu, ettei alueen kantokyky riittänyt ja väestö romahti, mutta taas nousi, kun riistaa taas oli tarpeeksi saatavilla.
Lisäksi muuttoliike toi samoille alueille väestöä, joka johti sitten ylikulutukseen. Näyttää siltä, että maatalous syntyi juuri samoilla alueilla, joissa aikaisemmin oli vallinnut riistan yltäkylläisyys, ja itseasiassa näyttää juuri siltä, että loppuun metsästettyn riistan vaellusreiteille syntyivät ensimmäiset kaupunkimaiset yhteisöt, ja osin maatalouden synty liittyy juuri tähän, että ensin alettiin odottaa paikalle tulevaa karjaa, ja vasta sitten alettiin ottaa saalista elävänä varastoon, kasvattaa karjaa.
Samalla tavalla näyttäisi että ensimmäiset pellot syntyivät karjan vaellusreittien tuntumaan, sinne missä ihmisiä oli. Mutta kuten taisin aikaisemmin sanoa, näyttää siltä että maatalous keksittiin samaan aikaan kahdeksassa paikassa maailmalla, hieman eri variantein ja karjareittien yhteyteen näyttää syntyneen maatalousyhteisöjä ainakin nykyisen Turkin, Irakin ja Pakistanin alueille.
Neoliittisessa vallankumouksessa naiset olivat pääosassa. Siirtymävaiheessa miehet edelleen kulkivat saaliin perässä ja suojelivat nautinta-alueita hupenevien resurssien aikana

, kun taas naiset olivat lähellä leiripaikkaa ja kuin jatkeena keräilytyölle, aloittivat viljelyn.

Viljelyn aloitus näyttää alkaneen samaan aikaan, jolloin ihmisen ruokavalion perustan todennäköisesti muodosti simpukat, kalat, juurekset ja hedelmät, vaikka riistalla oli silti oma sijansa, mutta mahdollisesti metsästyksellä oli myös kulttuurillinen, sosiaalinen seremoniallinen merkitys.
Maatalouden syntyminen oli myös geneettinen vallankumous, metsästys, ja tulen käsittely olivat jo vaikuttaneet ihmisen ympäristön genetiikkaan, hävittäneet lajeja ja luoneet uuusia biologisia lokeroita, johon eläimet ja kasvit olivat sopeutuneet, mutta maataloudessa ihminen alkoi vähitellen vaikuttaa aktiivisesti siihen, millainen perimä kasveilla oli.

Elokuun kaulakoru 24- Intian aarre

Intialainen korutaide käyttää yleensä paljon kultaa, ja se on kultaa, ei valkokultaa. Korut on tarkoitettu viestimään perheen varalisuudesta, ja siksi hopealta näyttävä valkokulta ei ole tullut kysymykseen.
Tässä nimenomaisessa on timantteja, luultavasti meikäläisittäin ei niin hyvin hiottuja, sillä Intiassa ja Yhdysvalloissa kiven loiste saa kärsiä, jos timantin yläpinnasta saadaan isompi, kivi on sitten littanampi.
Rubiinit korostavat kullankeltaisuutta ja niitä ja smaragdeja käytetään mielellään, mutta myös emaloinnit ovat yleisiä.
Tämä koru näyttää varakkaamman väen arkikorulta, ei ole niin suureellinen, kuin esimerkiksi häissä käytetyt.