“Tai se kertoo vain, että Odysseus oli mies, joka vietti vuosia paneskellen ympäriinsä, ja sepitti myöhemmin tarinan?” Ramsay katsoi Longneria kuin haastaen.
“Kenties, mutta se on sitten Odysseuksen tarina. Tarinassa on aina monta tarinaa, on kertojan tarina, henkilöiden tarina ja kuulijan tarina. Kertojan tarina on se, minkä hän kertoo, mutta hän saattaa silti jättää pois jotakin, minä tietää tarinaan kuuluvaksi, mutta ei pidä kuitenkaan juuri nyt sen kertomista tarpeellisena tai tarkoituksenmukaisena. Sitten on henkilöiden tarina, ja tätä me emme yleensä tule ajatelleeksi; se ei ole sama kuin kertojan tarina. Voimme kuulla tarinan Odysseuksesta tuhannen kertojan kertomana, kuulematta silti Odysseuksen tarinaa, vain muiden tulkinnan siitä, sellaisten ihmisten, jotka eivät olleet mukana Odysseuksen tarinassa.
Ja sitten on kuulijan tarina, miten kuulija ymmärtää tarinan, mitkä hänen omat kokemukset vaikuttavat tulkintaan, ja osaako hän erottaa oman tarinansa kertojan tarinasta?”
“Ja mikä sitten on teidän tarinanne? Muistuttaako se kenties Odysseuksen tarinaa?”
“Nyt kun tuli puheeksi, Ramsay, niin saattaa muistuttaa enemmän kuin olen tullut ajatelleeksi, tarina eksyneestä merimiehestä, pitkästä matkasta kotiin ja noidista ja puolijumalista jotka sekoittavat ihmisten elämän!”
Ramsay ei voinut peittää huvittuneisuuttaan.
“Ja miten tästä tulikin mieleeni; missä on rouva Longner?”
“No Helenellä on paljon tehtäviä täällä kartanolla, hän huolehtii suuresta osasta firman arkipäivän asioita, vaikka suurin vastuu on jo pojallani.”
“Tavannen rouva Longnerin vielä?” “Aivan varmasti, luulen että tulette tapaamaan vielä kaikki!”
Taas Longnerin vastaus jotenkin huvitti Ramsaytä, miehen käytöksessä oli jotakin ristiriitaista ja hurmaavaa. Mies oli samaan aikaan mahtipontinen, itseironinen, julistava ja salaileva, hieman höppänä ja hyvin viisas.
“Ketkä kaikki?”
“Kaikki täällä kartanolla ja tuolla,” kuivakka käsi viittasi kaaressa pohjoiseen, hoitolaan päin, “sokkelossa.”
“Sokkelossa?”
“Niin. Me sanomme täällä hoitolaa sokkeloksi.”
“Ymmärrän,” Ramsay oli kuullut hoitolan labyrintistä, ja juuri se herätti hänessä epäilyksiä. “Hoitaako poikanne nyt, “Ramseytä epäilytti jotenkin sanan käyttö tässä, “ sokkeloa?”
“No ei todellakaan. Sokkelo ja yhtiö ovat kokonaan eri asioita!”