Kategoria: Tulevaisuus

Eternaali 1. Syyskuuta 2345

Olisi pitänyt arvata, että jotakin oli tekeillä, koska droneja oli tavallista enemmän liikkeellä ja minun jos kenen sen olisi pitänyt ymmärtää, vai oliko niitä todella, etten vain jälkeen päin selittelen, mutta nyt ajatellen kuitenkin, droneja oli enemmän kuin tavallisesti. 

Joku toinen, en minä, olisi saattanut pitää sitäkin enteenä, että ajattelin silloin isoisääni, kun ovelle lyötiin. Tämä oli konttikaupungin yksi suurimpia vikoja. Kun ovelle hakattiin, koko asunto kaikui, eikä se riittänyt, koko blokki tiesi sen pahimmillaan, mutta tämä oli vain yksi kolaus, metallinen ja vaativa. 

Kun menin ovelle, en ensin ymmärtänyt näkemääni. Yleensä sotakoirat olivat tumman sinisiä ja mattapintaisia, mutta nämä olivat kullanhohtoisia, silkin kiiltoisia ja jonkin verran suurempia kuin poliisin tai armeijan. 

Ohitseni lensi asuntooni kaksi dronea samalla hetkellä, kun huomasin kauempana seisovan miehen, jonka ympärillä oli koko parvi pieniä puolustusdroneja. Mitään vastaava en ollut koskaan nähnyt. 

Mies vaikutti olevan ehkä hieman minua vanhempi, vuoden tai pari, hyvin tavallisen näköinen, hyvin pukeutunut, mutta ei silmiinpistävällä tavalla. 

”Padri Tuduur?” 

En voinut kuin tunnustaa, ”Minä se olen, se syntinen ja kurja” 

”Meidän pitäisi puhua”

”Sanokaa vain kenen varpaille minä olen kussut?”  Lue lisää ”Eternaali 1. Syyskuuta 2345”

Elokuun kaulakoruja 14 – Plastik 3D

Uusi tekniikka on tullut vahvasti myös koruihin, ja mahdollistaa sellaisia korujakin, joita ei ole aikaisemmin nähty.
Tämä tulostusyhtiön sivulta löytyvä esimerkki antaa minusta hyvän näkymän alan tulevaisuuteen, vaikka on vielä verrattain yksinkertainen toteuttaa.

3D on kuitenkin arkipäivää, ja käytetään tavalla tai toisella, liki kaikissa kultasepän pajoissa, suoraan tai epäsuoraan.

On maamme köyhä…

Ulkomaanpelle kysyi ”Miksi Suomi on niin köyhä muihin Pohjoismaihin verrattuna?”
Minä niille sitten vastasin.

Ihan ensin.
En tiedä mitä se on englanniksi, mutta kokeillaan ”jyväarvo”

Jos laittaa viivan maapallon ympäri Suomen etelärannikolta, niin siitä pohjoiseen asuvista ihmisistä 60% on suomalaisia.
80 kilometriä Helsingistä etelään on viro.
Suomen rannikot ovat parasta viljelyaluetta.
Suomessa, ennen modernia aikaa, viljasato oli hyvänä vuonna keskimäärin 16 jyvää yhtä kylvettyä siementä kohden.
Virossa oli sen verran lämpimämpi että siellä sai 18-19 jyvää. Hyvänä vuonna virossa sai 20% enemmän.
Suurimmassa osassa maata viljaa riitti myyntiin noin 4 kertaa sadassa vuodessa. Kaikki muu vilja käytettiin kotona.
Ruotsin asukkaista 90% asuu etelämpänä kuin Suomen etelärannikko.
Tanskan pohjoisin kärkikin on paljon etelämpänä. Tänään unohdamme Grönlannin
Norja taas. Se oli kalastuksen supervalta, ja tuotti myös aikoinaan hyvin tärkeää valasöljyä.

Se on pohja. 1800-luvulle asti jyvä arvo oli tärkein maan tuottavuuden mittari. Jos sinulla oli maatila, sait lainaa sitä helpommin, mitä parempi sinun maantuottosi oli.
Tästä syystä suomalaisilla ei ollut mahdollisuus kehittää teollisuutta.
Suomen tärkeimmät teollisuuslaitokset olivatkin sitten ulkomaalaisten perustamia, mutta Suuriruhtinaan lainoittamia, Gutzait, Finlayson, Crichton…

Sitten. Suomi on arktinen maa.
Suomen historiassa viime talvi oli ensimmäinen, jolloin ei meri mennyt jäähän. Pahoina vuosina jäät ovat lähteneet merestä vasta toukokuun lopussa.
Aikoinaan, jos sato epäonnistui, vilja oli ostettava niin, että se ehti maahan… No heti. Yleensä jos sato epäonnistui, myös meri meni jäähän niin aikaisin, ettei ulkomaisesta viljasta ehtinyt maahan kuin murto-osa.

Mutta silti Suomi teollistui vasta kun oli pakko.
Neuvostoliitto vaati Suomelta sotakorvauksena niin hirvittävän määrän raskaan teollisuuden tuotteita, että meidän oli pakko rakentaa teollisuusyhteiskunta, tai saada maahan Neuvostojoukot.

Suomi on metsä.
Nuorena miehenä asuin kilometrin päässä nykyisestä asunnosta, 9 kerros, mäen päällä. Minulla oli saksalainen vieras, joka puhui suomea.
Hän katseli ikkunasta, mistä näkyi metsää, 40km metsää.
Hän kysyi mikä sen metsän nimi on? Suomalaisesta se on hassukysymys. Suomessa on metsä, ja kaikki muu on siinä, kuin saaret meressä.
Ja hän kysyi mitä sen metsän takana on?
Minun piti miettiä.
Sen takana on Kiina.
Monet suomalaisetkin luulevat, että suomen metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara. Mutta se vain näyttää siltä.
Suomen tärkein luonnonvara on ihmiset, se että rakennamme järjestelmän, jossa ilmainen koulutus, terveydenhuolto ja yliopistot ovat auttaneet löytämään köyhästä maasta sen potentiaalin.
Me olemme matkalla vielä.

Parahin kääkkä

Jos hillut tuolla ympäriinsä hakemassa kuolemaa, minulla on sinulle sanoma, jonka löydät tämän päivityksen lopusta.

Ja jos nyt kuitenkin kuolet kymmenen vuoden sisään, sinä kyllä voit odottaa yhden pandemian ajan, eli sinne vaan jonon päähän.

 
Jos sairastut, sinä rasitat muutoinkin rasitettua terveydenhoitojärjestelmää.
Se resurssi voisi olla tarpeen vaikkapa onnettomuuteen joutuneelle lapsellesi, sairastuneelle lapsenlapselle tai syntyvälle lapsenlapsenlapselle.
Joten voisitko pysyä poissa jaloista?
Tai paeta vuorille? 

Ruotsin tie

Kuten kaikki, jotka nyt ylipäänsä jostakin jotakin tietävät, tietävät, Kepu on kansakunnan syöpä, mutta toisin kuin urheilun kanssa, keskiolut ja runsas sukupuolielämä ei pelasta siltä.

Kepu on vääntänyt Suomea väärään suuntaan kauemmin kuin on ollut olemassa; se aloitti sen omalla nimellään Maalaisliitto ja jatkaa sitä Keskustapuolueen salanimen turvin. Väite että kepu olisi keskuslainen puolue on kuin keskustapuolue, törkeää vääristelyä, kun oikeasti kyseessä on agraarisosialistinen konservatiivipuolue, jonka tarkoitus on sosialisoiduilla varoilla turvata omille kannattajilleen nostalginen elämäntapa menneisyyden onnelassa, jota ei oikeasti ole koskaan ollutkaan.

Rutger Macklean

Tämän kansallinen vaiva aloitti kansakunnan piinaamisen viime vuosisadan alussa, ajamalla maahan torpparilakia, joka antoi torppareille oikeuden lunastaa tilansa. Vaikka toisaalta silloisessa poliittisessa tilanteessa lain säätämisen saattaa nähdä kauniissa valossa, se merkitsi 46 645 pientilan syntymistä, ja tätä kautta vahingoitti ja pitkällä tähtäimellä vaurioitti syvästi Suomen kehitystä.

Suomen ja Ruotsin maatalous lähti kehittymään eri teille sen myötä että Suomen sodan jälkeen Suomesta itsenäistyi Suomen Suuriruhtinaskunnaksi, joka peri Ruotsin lain sinällään.

Tilojen pilkkominen pienempiin osiin sallittiin Ruotsin lain mukaan 1751, jota vielä täydennettiin vuoden 1757 maanjakolailla, ns. isojaolla.
Monimutkaisten jakosääntöjen selittäminen on tässä yhteydessä tarpeetonta, mutta tilojen pilkkominen pienempiin oli kuitenkin pitkään vaikeaa ja monimutkaista luvan varaista toimintaa. Samassa yhteydessä sallittiin myös torppien perustaminen muillekin kuin aateliskartanoille.

Isojako ja torpparilaitos, per se, oli maatalouden kehittämiselle erittäin iso askel ja lisäsi Ruotsin maataloudentuotantoa merkittävästi.

Mutta vaikka torpparilaitos lähti kehittymään vasta 1700-luvun puolesta välistä, niin Ruotsissa lähti kehityksen seuraava aalto vain muutamaa vuosikymmentä myöhemmin, kun Ruotsin maataloutta alkoi omalta maatilaltaan uudistaa Paroni Rutger Macklean, vuodesta 1783 alkaen.

Paroni Rutger Macklean toki uudisti monella muullakin tapaa maataloutta, pisti toimeen isojaon torpillaan, kehitti viljelymenetelmiä, loi Skånen nyt perinteisen maalaistalon mallin, hän ennen kaikkea toi rahan maaseudulle. Lue lisää ”Ruotsin tie”

KANSAKUNNAN SYÖPÄ 6. BARBARIA

niskatnurinJukka Kemppinen taisi sanoa Jyrki Kataisesta että tämän mielestä sivistystä on desinfioida veitsi ennen selkään puukotusta. Siinä mielessä sivistys voi hyvin.

Agraari- ja kansallissosialistien koalitio ei vain ole hyökännyt sivistystä vastaan, se on hyökkäys sivistystä vastaan.  Sen ymmärtää, koska agraari- ja kansallissosialistit tarvitsevat tietämättömyyttä kuin kala vettä.
Heidän vinkkelistään sivistys on kuluerä ja koulutuksen tehtävä on tuottaa työvoimaa elinkeinoelämälle, ja mikä ei tee tätä,on turhaa.Siinä he, sivistyneesti sanoen, haukkaavat paskaa.

En toki sano, ettei koulutusjärjestelmään olis pesiytynyt läskiä, tehottomia toimintoja, kuollutta lastia ja etteikö sitä voitaisi tehostaa.

Hyvä osoitus siitä, että koulujärjestelmässä on läskiä, eikä se toimi niin kuin pitäisi on siinä, että Laura Huhtasaaren tapainen… henkilö, onnistuu pääsemään järjestelmän läpi ja päätymään vielä opettajaksi.
Ja samalla se on osoitus siitä, miten agraari- ja kansallissosialistit tarvitsevat tietämättömyyttä ja miten tiede on heille henkilökohtainen vihollinen. Lue lisää ”KANSAKUNNAN SYÖPÄ 6. BARBARIA”

KANSAKUNNAN SYÖPÄ 4. KEHITTÄMÄTTÖMYYSMAA

Lähestyn taas asiaa vaatetusteollisuuden kautta, kun tämä vaatetusalantyönjohdon koulutus nyt on.

Vuonna 2007 tehtiin tutkimus Suomen vaatetusteollisuuden kehittämisestä, jossa kysyttiin kansainvälisen toiminnan painopistealueita ja mitä vaatetusteollisuuden johto piti tärkeänä.

Tärkeysjärjestys oli

-konsepti/toimintamalli

-Logistiikka

-Jakelu

-Tuote

-Tuotesuunnittelu Lue lisää ”KANSAKUNNAN SYÖPÄ 4. KEHITTÄMÄTTÖMYYSMAA”

KANSAKUNNAN SYÖPÄ 3. HALPAA MAKKARAA

Vaatetusteollisuus paljolti kadonnut Suomesta.
suit2Tietysti kannattavuus on syynä suomalaisen vaatetusteollisuuden lopettamiseen, mutta ei niin, että suomessa ei olisi mahdollista tehdä kannattavasti, ei niin kuin Pakistanissa, eikä syy ei ole se, että Suomessa olisi liian korkea palkkataso, vaan se, että Suomessa on liian matala laatutaso, ja että Suomessa kuvitellaan että pääkilpailijamaa olisi Kiina, sen sijaan että nähtäisiin kilpailijana Saksa, Tanska, Ruotsi tai Italia.

Minulla oli eilen jalassa Saksassa valmistetut housut ja tänään Saksassa tehty paita.

Eiliset housut ovat tekniseltä laadultaan ehkä parhaat sarjavalmisteiset housut mitä olen koskaan omistanut, hinta satasen luokkaa, ja paitani kuluttajahinta taitaa olla vähän päältä, 130€, ja sen tekninen laatu aivan loistava pienintä yksityiskohtaa myöten.

Saksassa valmistamisen hinta ei ole niin oleellisesti eri kuin meillä.

Jos sitten verrataan valmistamisen hintaa Suomessa lähimpään kilpailijaan, Eestiin, niin palkkakustannukset ovat siellä noin 40% Suomen kustannuksista, mutta mikä merkitys sillä on?

Jos tehdään bulkkia, tuotteita, jossa tärkein myyntiargumentti on hinta, niin tämän valmistuskustannuksen ero merkitsee.

Mutta jos pyritään tekemään laatutuotetta, joka on haluttava sen laadun ja sen kautta syntyvän brändin vuoksi, merkitys ei ole enää niin suuri.
Väännetään tämä napinläpilangasta. Ja yritän kirjoittaa tämän hyvin hitaasti, koska lukijoissani saattaa olla joku persu, jotka eivät lue kovin nopeasti.

Jos vaatteen hinta on 29,90, ja sen hinnasta 2,99 on palkkakustannuksia, jää kaikkeen muuhun, kuten katteeseen, 26,91€.

Jos vaatteen hinta on 129€, ja sen hinnasta on palkkakustannuksia 12,9€, jää kaikkeen muuhun, kuten katteeseen 116,1€.

Ja tämä on Suomen ongelma.

Me emme tee tuotteita, joille olisi ostajia, ja hallitus kannustaa yrityksiä kilpailemaan toivotonta taistelua Kiinaa, Intiaa ja muita halvan tuotannon maita vastaan, sen sijaan että pyrittäisiin kilpailemaan laadulla ja brändillä.

Kansakunnan syöpä 2. -Kamreerijohtaminen

Suomen yritysten johto on ollut käytännössä ainakin 80-luvulla kamreerijohtamista, jossa markkinointi ja innovaatiot eivät loppujen lopuksi olleet kovin merkittävässä asemassa kuin aivan muutamassa yrityksessä, ja niiden kansainvälinen asema on ollutkin vahva, mutta yksin ne eivät ole riittävästi Suomen ongelmiin.Profiili

Kamreerijohtaminen on johtanut siihen, että säästäminen, kustannusten leikkaaminen on nähty monen yrityksen keskeisenä toimialana.
Kun säästäminen nähdään yrityksen toimialana, ei tuotekehitys, markkinointi, viestintä, myynti olekaan kehityskohteita tai investointeja tulevaisuuteen, vaan kustannuksia. Lue lisää ”Kansakunnan syöpä 2. -Kamreerijohtaminen”

Kansakunnan syöpä 1. – Agraarisosialistinen konservatiivipuolue

Petja JäppinenEn kovasti blogillani pruukaa päivänpolitiikkaa, vaan rakentelen suuria kaaria ja historiallisia yhteyksiä, mutta jos nyt sitten vähän, ja vähän enemmän, sellaiset 15 000 merkkiä.

Minä näen sen niin, että edellisen hallituksen kaatuminen johtui paljolti siitä, miten sitä edellisen hallituksen huono johtaminen söi hallituksen, an sich, arvovaltaa, legitimiteettiä.

Legitimiteetti voi syntyä de jure, de facto, tai quid practica, jossa kahdella viimeisellä on nyanssiero, jälkimmäinen johtaa edelliseen.

Yleinen harhaluulo on, että valtio olisi yhteiskunta.

Tätä harhaluuloa haluavat lietsoa ne, jotka haluavat käyttää valtiota omiin päämääriinsä, koska sillä peitetään se, että yhteiskunta on me; ihmiset, ja valtio ihmisten yhteiskunnan välinen asioitten järjestämiseksi.

Tämän sipilän hallitus on ottanut linjan, jossa leikkaamalla kaikkein pienituloisimpien tuloja, on vahingoittanut yhteiskuntaa, eli se käyttää valtiota oman ideologiansa ajamiseen, piittamatta siitä, kuinka hyödyllistä se on yhteiskunnalle.

Yksisilmäisen ideologian pohjalta esitetään sitten, että kun jotakin on tehtävä paisuneen julkisen sektorin kulujen leikkaamiseksi, koska muutoin työ pakenee Suomesta, on ajatuksessa sen kokoinen aukko, jossa voisi kääntää rekan käsijarrukäännöksellä.

Suomen julkisen sektorin ongelma ei ole julkisessa sektorissa ihmisten palkat, vaan siinä, että 52rapiat  miljardin budjetista, katoaa ensin 6% maatalouden suoriin tukiin, sitten noin 5-8% epäsuoriin tukiin ja sen lisäksi muihin yritystukiin ja huonosti hoidettuun yksityistämiseen ja kilpailuttamiseen.

Tietysti on selvää, että osa tästä heijastuu sitten julkisen sektorin työpaikkoihin, turhiin ja tehottomiin toimintoihin, jotka syntyvät maatalouden ja kannattamattomien maakuntien tuen aiheuttamasta kilpailuvääristymästä, mutta perimmäinen syy ei ole julkisen sektorin palkat, vaan maatalouden ja aluepolitiikan aiheuttamat talouden vääristymät.

Työnpakenemisen syy ei siis ole julkisen sektorin korkeissa palkoissa, ja sitä kautta syntyvä korkea verosaste, vaan keskustan vaalikarjareservaateissa.

Toinen syy on huono johtaminen.