Kuinka paljon sitten Hyperloop voisi kuljettaa väkeä; olisiko se kannattava?
Helsinki-Tallinna välillä oli viime vuonna elokuussa 909 000 matkustajaa; Koko Helsingin sataman viime vuotinen matkustajamäärä Tallinnan suuntaan oli 7 600 000 henkeä.
Karkeasti sanoen, Helsingin ja Berliinin väliselle Hyperloopille voisi odottaa yli 10 000 000 matkustajaa vuodessa, mutta tähän ei ole laskettu sitä, että lentoliikenteen kokonaismäärät Suomesta ovat noin 4% vuosittaisessa kasvussa. (Suurin osa siitä toki Balkanin alueelle).
Lisäksi, koska tällä hetkellä Tallinna on suosittu päivämatkakohden, päivämatkojen osuus ei hyperloopin myötä vähenisi, vaan luultavasti kasvaisi ainakin jonkinaikaa, koska kokonaismatka-aika joka nyt on esim. Vantaalta kaikkineen ehkä 5 tuntia sivu, olisikinTähän hätään minulla ei ole Balttian ja Berliinin välisen liikenteen määriä, mutta kokonaisuutena olisi uskottavaa, että nopea yhteys lisäisi matkustajamääriä kaikilla matkaosuuksilla.
Jo nyt suuri osa Pietarin kansainvälisestä liikenteestä kulkee Helsinki-Vantaan kautta ja olisi odotettavissa jo ennen kuin Pietari-Helsinki yhteys valmistuisi, että osa Pietarin ja Keski-Euroopan välisestä liikenteestä siirtyisi Hyperloopille.
Joten kaikkineen; koska nopeat yhteydet lisäisivät matkustusta, niin 15 000 000 matkustajaa vuodessa ei olisi mahdotonta.
Mutta miten Ruotsin suunta.
Ruotsin suhteen on arvioita paljon vaikeampi tehdä.
Ensinnäkin Ruotsin liikenteestä suuri osa on liikennettä, jossa laivamatka on tärkeämpi kuin perille pääsy.
Helsingin ja Tukholman välisessä liikenteessä on vuosittain alle 2 400 000 matkustajaa.
Sitten on Turun liikenne; vuosittain 2 700 000 matkustajaa.
Jos Ruotsiin pääsisi 20 minuutissa, niin suuri osa niistä matkustajista, jotka nyt käyvät Tukholman risteilyllä, eivät matkaa tekisi, vaan tekisivät jotakin muuta, joka korvaa risteilyn; jos sitä vaihtoehtoa ei olisi?
Lentoliikenteen osalta arvio on helpompi tehdä;
vuosittain 1 650 000 matkustajaa kulkee Suomen ja Ruotsin välin lentäen, eli liki sama minkä Saksaan ja alta puolen tunnin väli varmasti lisäisi muun kuin risteilymatkustajien määrää, mutta kuinka moni risteilymatkustaja sitten haluaisi käydä Ruotsissa muutoin vain?
Mutta oletetaan että muutosta lukumäärässä ei olisi; Helsingin ja Tukholman välille voisi siis kaikkineen ennustaa 6 700 000 matkustajaa.
Kokonaisuutena ajatellen sitten, mitä johtopäätöksiä tästä voisi tehdä?
Olen lukenut suurempiakin lukuja, mutta myös pienempiä, joten arvioidaanpa näin, Hyperloop kuljettaa tunnissa 3500 ihmistä suuntaan.
24 tunnissa se kuljettaa siis 84 000 ihmistä tuonne ja saman verran tänne, eli yhteensä 164 000 ihmistä tunnissa.
Se on 61 320 000 ihmistä vuodessa.
Suomen ja Tallinnan välille voidaan arvioida 10 000 000 vuodessa, eikä 15 000 000 ole pois suljettu. Ja sitten Balttian ja Pietarin mahdolliset matkustajat päälle.
Suomen ja Ruotsin välille, jos matkustajamäärille ei tapahdu mitään, kymmenesosa kapasiteetista.
Jos on olemassa Pietari-Helsinki-Berliinin rata, silloin koko tilanne muuttuu myös Tukholman osalta.
Silloin koko Skandinavian yhteydet Venäjälle ja Balttiaan kulkisivat Suomen kautta, ja koko hyperloop solmun kokonaisliikennemäärä voisi olla monikertaiset.
Näin ollen, yhteys Berliinin on ensisijainen, mutta samaan aikaan kannattaa huomioida yhteyden rakentaminen Tukholmaan; kannattavuus kasvaa sen myötä.
Sitten rahtiliikenne.
Se se juttu on.