Eikö mökki ilman liiterille moottorisahaa kantavaa isäntää ole kuin pilvinen päivä?
Minä muistan kun 70-luvulla, hätinä 15-vuotiaana, lähdin metsätöihin ja sain ensimmäisen kerran moottorisahan käteeni, se oli pelottava laite, ja syystäkin, ei ollut modernia tekniikkaa, ei nykyaikaisia suojavarusteita ja käytön opastuskin oli sinne päin. Ei katsonut meidän kymppi mun yritystäni kuin jonkun minuutin verran, ennen kuin tuli komento ”avustaviin tehtäviin”, sillä eihän sen ajan ammattikoneiden hallintaan riittänyt isonkaan viisitoista kesäisen voimat.
Mutta katsomalla oppi ja työ kasvattimiestä, joten loppuvuodesta sai sitten jo käyttää moottorisahaa, vähän, kuten Raimo, kymppimme sanoi, ”voit kaataa noita lastentarhan vesakoita” ja sain sitten vähän enemmän tottumusta.
Seuraavana kesänä sain sitten mökillä, ikään kuin perheen miehenä käyttää moottorisahaa ja se oli vanha ammattilaisen moottorisaha. Saha joka saatttoi olla enon peruja mutta epäilen että sitä oli käyttänyt itse Nooa arkin rakennuksess. Liki henkeni uhalla sahasin sillä yhden pöllin pätkiksi, mutta se antiikkilaite ravisti niin kamalasti, että pääkin tärisi ja lisäsi syljen eritystä ja näytin varmaan suu vaahdossa, vaaralliselta paitsi itselleni, myös muille. Vähin äänin vaihdoin käsisahaan, selittäen tädille jotakin kunnon kasvattamisesta.
Vuosia myöhemmin kuulin että se mökin perintösaha olisi painanut tankki täynnä noin 14 kiloa, eli kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin moderni ammattilaisen moottorisaha, puutarhan sahoista puhumattakaan.
Mutta elämä opettaa ja vei sisätöihin, eikä ollut itselläni asiaa käyttää sahaa, vaikka muutoin väestönsuojelu- ja turvallisuustehtävissä sitten seurasinkin vähän alan kehitystä.
Kun sukulaiset hankki mökin likeltä ja isäntä on oikea tekijämies, tuli hänen kanssaan perehdyttyä uudelleen moderneihin ja turvallisiin moottorisahoihin ja huomaa, miten rajusti nekin laitteet koko valikoimassa, niin mökkisahat, aktiivisen harrastajan kuin ammattilaisenkin metsätyökalut ovat kehittyneet.
Silloin kun minä ne nuoruusvuoteni metsässä ja puutarhoissa töitä tein, näki alan miehiä, jotka olivat nuorempia kuin poikani nyt, joilta kone oli ravistellut kädet kuntoon, jossa kierrokorkkia ei saanut omin sormin auki, mutta silti mentiin taas metsään. Nykyaikainen moottorisaha on toki kova peli, mutta silti ne ovat niiden vanhojen kuin kehräävä kissa traktorin verrattuna. Uusien moottorisahojen kahvoissa olevat jousikiinnitykset, kumieristeet ja lämpimät kahvat ne ovat vähentäneet käsien vaurioitumista merkittävästi ja olen nähnyt lukuisia kertoja, miten ikäisenikin metsätyömiehet saavat pullon auki omin avuin.
Kun ison osan työelämästään on katsonut toisella sektorilla kuluttajan turvallisuuden perään, huomio kiinnittyy erityisesti siihen, miten laitteiden turvallisuus ja käyttömukavuus ovat parantuneet. Kun oli ensimmäinen savotta menossa, alan konkarit pelottelivat onnettomuustarinoilla ja uusia luki lehdistä liki viikottain, nykyään vakavat onnettomuudet ovat hyvin harvinaisia ja taitavat kaikki liittyä laitteiden väärinkäyttöön ja ennen kaikkea turvavarusteiden ja -ohjeiden laiminlyöntiin.
Nykyään on omat sahansa erityyppisille käyttäjille ja siitä onkin hyvä lähteä, että valitsee oikean sahan oikeaan käyttöön ja oikealle käyttäjälle, eikä nykyään laitettaisi nuorta miestä kaatamaan ensimmäistä koivuaan mopon kokoisella sahalla.
Vaikka tarve olisi vähäistä, satunnaista vesakon perkuuta puutarhan perältä, risujen ja polttopuiden pilkontaa grillikatokselle, niin siltikään ei kannata koskaan ostaa sitä suin päin ja ”kun halvalla sain”, sillä harva asia tässä maailmassa voi olla niin kallista kuin huonetkoneet, edes harrastajalle.
Moottorisahat ovat yksi niistä ostoksista, joissa oikeasti kannattaa panostaa tunnettuun ja pitkäikäiseen merkkikoneeseen, jolloin valmistaja on vakaa ja oppinut tekemään laitteensa helppohuoltoiseksi ja turvalliseksi.
Heti kun harkitsee moottorisahan ostoa, kannattaa selvittää että moottorisahassa on turvatekniikka kunnossa. Se tarkoittaa että sahasta löytyy ketjujarru, takapotkukahva, ketjusieppo ja turvaliipasin. Kaikki nämä pitää olla, muutoin voi tulla iso parku.
Sitten on aina katsottava että varaosat ja huolto on kunnossa. Jos laitteen käyttöikä on sama kuin vaikkapa kaasuttimen kalvon, niin kalliiksi se tulee. Ja vaikka modernit laitteet ovat kovin paljon helppokäyttöisempiä kuin antiikkiset, kannattaa ne silti huollattaa ammattimiehellä, jolla on tarkka käsitys siitä, ettei huollossa riko moottorisahan turvalaitteita.
Moottorisaha-asiat tuli taas kevään korvalla ajankohtaiseksi, kun nuorempi sukulaismies oli kuullut että olen nuorena metsätöitä tehnyt ja halusi mielipiteeni, millaisen moottorisahan sitä omakotitaloonsa hankkisi.
Pitihän sitä sedän päteä ja päästä neuvomaan ja hankin sitten netistä ne uudet tiedot, mitä hänkin olisi löytänyt, jos olisi osannut hakea. Lopulta kävi niin, että meitä oli sitten useampi setä ja yhden sedän lankomies punnitsemassa asiaa omenan lastuilla savustetun kuhan tuoksun luodessa hyvää tahtoa ja älyllistä ilmapiiriä
Nuorella miehellä on testosteronit sen verran korkealla, että hän olisi varmaan ostanut alle tuhannen neliön puutarhalleen jotakin Ponsselta.
Me kokeneemmat, naisväen tuelle, häntä neuvoimme ja saimme rajatuksi nuorukaisen valinnan edullisiin ja harvoin käyttävälle sopiviin malleihin Stihl MS 170 tai 180, Husqvarna-malliin 135 tai 143, ja perheen se puolisko, joka ei ole niin ihastunut polttomoottoreihin ihastui Stihl MSA 140 ja Stihl MSA 220 melleihin. Sähkömoottorisaha kyllä tuntui hyvältä tämmöisen setämiehenkin käsiin, kun työtutun pihassa sitä kokeilin, vaikka sähkösaha onkin hieman hintavampi, niin jos tarve olisi, niin valinta saattaisi olla hyvinkin sellainen.
Vaimon sukulaismies olisi suositellut vähän kovempia laitteita, Stihl MS 231 tai MS 251, tai sitten Husqvarna 440 tai 445 malleja, mutta hänen vaatimustaso on toinen, kun muutoin toimistossa työskentelevä mies viettää vapaa-aikansa tontilla, jolle on kymmenessä vuodessa noussut niin itse tehty sauna, venevaja kuin autotallikin ja etelärinteessä kasvaa koivikon pohjoistuulelta suojaamana kymmeniä omenapuita, jolloin moottorisaha jolla omaisuuttaan hoitaa.
Nuorimies olisi halunnut ammattilaisvehkeet ja kunnon pörinän ,ja niin Stihl MS261 ja MS 362 mallien, ja Husqvarna 440 ja 445 mallien sivut olivat puhelimen muistissa, mutta uskoihan hän, kun miehissä vakuutettiin, että sitten jos rahoitushommat ei kannata, voi valinta olla ammattilaisen moottorisahaa, kunhan nyt ensin opettelee puutarhassa näillä takapihan pajukoilla.
Mitä nuorimies ei sitten tullut laisin ajatelleeksi, oli turvavarusteet ja vaikutti hieman epäuskoiselta, kun asiaa hänelle selitti, miten viimeinen minunkin tietooni tullut vakava onnettomuus johtui vain siitä, ettei 40 vuotta metsäänsä hoitanut mies tullut ajatelleeksi, että se onnettomuus voi iskeä oman saunan nurkalta leppää kaataessa ja jätti viiltosuojahousut pois.
Kun puoliso vakuutti, että miehessä on hyvin vähän turhia osia, näitä osia nimeltä mainiten, ymmärsi nuorimieskin tilanteen koko vakavuuden ja lupasi, että saha ei tule tontille, ellei mukana tule sitten myös viiltosuojahousut, turvasaappaat,kuulosuojaimet ja asiallinen kypäräsilmäsuojalla. Nuorenmiehen appikin sanoi soittessaan, että kyllä nuorella miehellä pitää olla pilkettä silmänurkassa, mutta ei sitä laatua, mitä hän on joutunut ensiavussa mökkisankareiden kasvoista siivomaan.
Kun minä nyt olin tämän setäraadin ainut, joka asuu vakinaisesti samalla seudulla, lupasin sitten lähteä nuorison kanssa kaupoille, vaikka olisi näitä pätevämpiäkin sillä istunnolla ollut. Tähdensin kuitenkin, että jos lähtevät ilman minua tettei konetta saa ostaa mistä hyvänsä marketista, vaan asiantuntijalta, joka osaa selittää koneen turvallisen käytön niin selkeästi että sen ymmärtäisi tavallinen talouspäällikkökin ilman exceliä tai vekseliä.
Niin että jos näette isohattuisen sedän moottorisahan kanssa, älkää peljätkö, minä se vaan olen, enkä ole Teksasista, vaan aika paljon lähempää Kokkolaa ja tulossa sukulaismiehen kanssa ostamassa puutarhan moottorisahaa.
