Teimme toukokuussa 2016 matkan Kreikkaan, pistän nyt matkakertomuksen uusiksi.
TOUKOKUU 20, 2016
NIDRI, SINISEMPI TAIVAS JA MAAILMANSODAN HISTORIAA.
Olimme ostaneet oppaalta, Aarolta, risteilyn Christina nimiseltä moottoripurjealuksella, ja asetuimme matkaan aamuvarhain, sillä satamassa piti mielellään olla jo kohta kahdeksan jälkeen, vaikka lähtö olisi vasta kello 9.00 tms.
Kysykää minulta miten pitkä alus oli, tai mitä tyyppiä, niin voin sepittää jotakin, mutta nyt en sano siitä mitään.
Laivalla oli kannella reippaasti sellaisia polstereita, joille asettua, ja laivan henkilökunta ohjasikin meidät parhaille paikoille, laivan keulaan, niin että näimme koko ajan minne matkamme johtaa.
Ihan ensin ällistelyn aiheeksi riitti se meri ja sinisyys.
Miten paljon sinistä taivasta oli, ja kuinka lähellä se oli.
Risteleilyemäntä, selostaja-opas, josta myöhemmin lisää, kertoi että Meganissin saari, jossa asuu kuitenkin yli 1000 ihmistä, oli ollut edellisen, ennätys lämpimän kesän ilman vettä, kun joku mulkqvisti ei ollut välittänyt salmen ankkurointiohjeista ja vetänyt vesijohdon saarelle ankkurillaan poikki.
Saatan kuvitella että ko. merihenkilö on saanut kiitosta runsaasti ja kiusaus antaa sitä oikein varren kanssa, on ollut kova.
Meganissi tarkoittaa muutoin Suursaarta ja onkin yksi alueen suurimpia, jos kohta tiettömän taipaleen takana, alkoi 50-luvulla tyhjentyä asukkaista.
Koko etelärannalla ei ollut yhtään maihinnousupaikkaa tai uimarantaa, mutta hyvin kaunis se oli.
Pieni sotahistoriallinen tarina liittyy saaren etelätörmässä olevaan Papanikoliksen luolaan.
Liekö Kreikka toisen maailmansodan ainut miehitetty maa, jolla oli koko sodan ajan vastarintaliikkeellään käytössä sukellusvene?
Kun Italia valtasi Kreikan II Maailmansodan aikana, sukellusvene Papanikolis piilottautui luolaan Meganissin etelärannalla. Kapteeni oli Joonian saaristosta kotoisin ja tunsi vedet ja luolat, niin että piti koko sodan ajan sukellusveneen hallussaan, sai liittoutuneilta polttoainetta, mutta ennen muuta Meganissin asukkaat pitivät huolta aluksen miehistön huollosta, ja alus oli usein piilossa Meganissin luolassa, jota nykyään kutsutaan Papanikoliksen luolaksi.
70-luvulla maanjäristys sorti saaren etelärantaa niin että luola lyheni metritolkulla, mutta on edelleen Kreikan toiseksi suurin meriluola.