Teimme toukokuussa 2016 matkan Kreikkaan, pistän nyt matkakertomuksen uusiksi.
TOUKOKUU 23, 2016
Nidrin viimeinen päivä
Alkujaan oli tarkoitus viettää viimeinen päivä käymällä Lefkadan kaupungissa, saaren pohjoisessä kärjessä, missä salmi erottaa sen mantereesta, mutta iltamyöhällä päätimme että emme, koska molempien jalat olivat aika paskana. Vaimo kävi vielä vesijuoksemassa ja minä tuijottelin Scorpiokselle
Päivällä kävelimme vielä kerran kylän satamaan ja söimme sitten vielä yhden aterian.
Itse otin lampaanlyljyksiä, ja saatan sanoa olevani tyytyväinen.
Vaimoni valitsi miekkakalan, ja oli aika pettynyt sen kerran ruokaansa.
Sitten kävimme ostoksilla.
Kuutisen kiloa juustoa ja muutama pullo lempijuomaani alkoholia.
Ja ennen lähtöä viimeiset juomat terassilla
Siideri oli hotellin omistajalle uutuus ja sai maistaa sitä pullostani
Tuosta kuvasta tuli melko raikkaan näköinen kassi
Ja sitten oli aika heittää hyvästit Marina Pansionille.
Aivan ihana nainen.
Lämmin, huolehtiva, mutta kuten sivusta seurasin, myös jämäkkä tarvittaessa
Tilataksi haki meidät hotellilta ja matka lentokentälleä alkoi.
Matkalla kuvasimme sitten tämän kuvan vanhasta Lefkadan salmea vartioineesta linnasta.
Eräs mielenkiintoinen asia, mikä on vaikuttanut näitten saarten elämään, kuin myös koko Euroopan historiaan, on Otranton maanjäristys.
Se teki suurta tuhoa Italian puolella, mutta vaikutti myös Joonian merellä hyvin pitkäaikaisesti.
Ensin maanjäristys ja sitten tsunami iski saarille.
Tsunami syntyy, kun merellä syntynyt aalto nousee matalalle ja ikään kuin nousee pystyyn.
Lafkaksen salmi oli aikoinaan maailman merkittävimpiä merireittejä; voisi sanoa että ennen Amerikan löytymistä, se oli ehkä tärkein salmi maailmassa, sillä vauraan Venetsian kaupasta merkittävä osa kulki sitä kautta.
Venetsia onnistuikin valloittamaan tämän salmen 1684 Osmanien valtakunnalta ja oli heidän Venetsian tasavallan loppuun asti 1797
Osmanit havittelivat Joonian meren saaria koko ajan. 1739 Osmanit olivat voittaneet sodat sekä Venäjää että Itävaltaa vastaan, ja varustautuivat myös Venetsian varalle, vain 15 vuotta aikaisemmin olivat valloittaneet Polopennoksen ja Egeianmeren saaret, Venetsialta mutta 1743 maanjäristys Otranton salmessa sotki pakan.
Matalassa salmessa tsunami tekikin tehokkaasti tuhoa.
Toki oli niin, että Venetsian linnoituslaitteet kärsivät merkittävästi tsunamissa, mutta tsunami iski myös Osmanien laivastoon.
Oikeastaan Venetsia pääsi vähällä.
Aalto iski niin että sen seurauksista kärsivät koko eteläinen Italia, Joonian saaret, mutta se vaikutti aina Maltaa ja Kyprosta myöten. Ja se vahingoitti Osmanien laivastoa niin, ettei se koskaan toipunut siitä entiselleen. Osaltaan tähän vaikutti se, etteivät he kuitenkaan olleet mikään merivalta, mutta silti.
Vasta 1795 he kutsuivat ulkomaisia neuvonantajia auttamaan laivaston uudelleen rakennuksessa, Ruotsista, mutta tilanne oli silloin jo ohi; Joonian meren saaret siirtyivät ensin, Venetsian kukistumisen myötä Ranskalle, ja 1810 Joonian meren saaret muodostivat Joonian liittovaltion, Hänen Majesteettinsa Brittiläisen laivaston suojissa, ja Osmaneille ei enää tullut tilaisuutta vahvan laivaston luomiseen; päin vastoin, Hänen Majesteettinsa ei olisi sallinut toisen vahvan laivaston syntymistä alueelle.
Lentokentällä oli sitten oma meininkinsä.
Pieni kenttä, illan viimeinen lento.
Useita sähkökatkoja, matkatavaroiden läpivalaisulaitteet ei toimineet, kentän opastustalaulut näyttivät silakkaa ja perunaa.
Tunti myöhässä päästiin lähtemään, mutta päästiin.