Petjan aikakirjat 1.13. – Duunit jakoon.

Metsästys on alunperin ollut molempien sukupuolten mutta, tai siltä se tutkijoiden mielestä näyttää, mutta suurriistan metsästys teki siitä miesten puuhaa.
Oikeastaan se on hyvinkin monella tavalla kuvaavaa.

Suurriistan metsästys on muuttanut yhteiskuntaa monella tavalla.
Esi-isämme oli keräilijä-metsästäjä. On mahdollista, että hyvin varhain alettiin valmistamaan joitakin kantamiseen tarvittavia työväineitä, keräilijällä oli kaksi mahdollisuutta, kädestä suuhun, tai kädestä keräilyastian kautta suuhun, kun on paremmin aikaa.
Ei ole kovin kätevää, jos metsästysreissulla ollaan koko perheen voimin, kersojen ja raskaanaolevien pitäminen turvassa olisi vaatinut liikaa duunia, vaikka olisi ollut mummo mukana. Tästä syystä piti kuskata evästä perheelle.
Vaikka meillä on sekasyöjän hampaat, ei tämä kalusto nyt ole mikään huippu, jos pitää leikata ruhoa pienemmäksi, josta syystä piti kehittää työkaluja lihan leikkaamiseen. Ajatelkaa mikä duuni siinäkin on ollut.
Käden luuhun, lihasten kiinnityskohtien jää jäljet tehdystä työstä, otteista mitä työntekijä käytti. Muinaisissa luissa voi nähdä, että samaan aikaan kun neanderthalilainen käytti paljon pinsettiotetta, homo sapiensin yleisin ote oli voimaote.  Siitä voisi päätellä, että oli hyvinkin mahdollista että neanderthalin ihminen valmisti joitakin esimerkiksi punomalla.

 

Metsästys kehitti työnjaonyhteiskuntaa. Se että lihaa saatiin enemmän kerralla, ja että raskaana olevat, imettävät, isoäidit ja mukulat olivat pois jaloista pyyntimatkan aikana, tarkiotti myös työnjaon syntymistä naisten ja miesten töiden välillä. Nykyaikaisissa töissä jako on monasti keinotekoinen, mutta silloin se oli, en sano välttämätöntä, mutta väistämätöntä.

Muistaakseni se oli Murdock niminen tutkija, joka tutki 150 yhteiskuntaa 1960-luvulla ja löysi kaikista samansuuntaisen työnjaon sukupuolten välillä. Liki kaikissa ruuanlaitto oli vain naisten työtä ja suurriistan metsästys vain miehesten työtä. Metallin sulatusta ei missään tehneet naiset. Kaikkein tasa-arvoisimpia töitä on ollut perusmaatalous, viljely ja sadonkorjuu.
Kaivan joskus sen taulukon esiin.

Mutta tämä kaikki on syntynyt yhtäältä sen isoäidin varaan, toisaalta nitten kahjoen vuoksi, jotka sai mieleensä siirtyä metsästämään laumoissa elävää suurriistaa.

Jotenkin tulisi mieleen, että naisilla olisi ollut aikaa siellä kersojen kanssa kökkiessä naputtaa niitä kivityökaluja, joita käytettiin – tadaa- kivikaudella, mutta ainoataan kulttuuria ei ole tunnettu, josta tämä olisi voitu todistaa varmaksi.
Mutta tässä sivussa on jäänyt kapan pohjalle pari seikkaa.
Se ettei meillä ole tiedossaluu- tai kivityötä tehneiden naisten kulttuuria ei todista, ettei sellaista olisi ollut, ja sitten. Puutyökaluista meillä on hyvin vähän jälkiä. Tiedetään, että osaavissa käsissä eräistä puulajeista ja bambusta saa veitsen melko vähällä työllä, joka ei ehkä ole yhtä kestävä kuin kivityökalu, mutta terävämpi lihan leikkuuseen. 

Joka tapauksessa, metsästys vaikutti siihen, miten työnjako ja työtavat kehittyivät.