Monet kuvittelevat, että ihminen eli ennen jotenkin suloisessa sopusoinnussa luonnon ja ympäristön kanssa.
Ja kilin vitut.
Mesoliittisen ajan lopussa ihminen oli tarpeeksi kehittynyt peto ryhtyäkseen ekokatastrofiksi, ja kykeni saalistamaan lajeja sukupuuttoon.
Ranskasta on löydetty jyrkänne, jolta esi-isämme ovat ajaneet hevoslauman rotkoon. Sen pohjalla on 20 000 hevosen luut. Ukrainassa on paikka, josta on ajettu jyrkänteeltä 3 000 mammuttia.
Kuitenkin ihminen on vielä tuohon aikaan elänyt pienissä heimoissa, korkeintaan 200 yksilön yhteisöissä, mukaan luettuna niin sylivauvat kuin isoäidit.
Kun ihminen oppi hallitsemaan tulta, se alkoi muuttamaan ympäristöään raskaalla kädellä.
Ei Pohjois-Amerikan preeriat ole mitään tuulen ja sään aikaan saamaa, vaan ihmisen, joka kulotti maan ajaakseen biisonit ansaan.
On tutkittu, että ihminen tuhosi tulen keksimisen jälkeen 32 lajia suurriistaa yksin Etelä-Afrikassa, vajaassa 2000 vuodessa.
Eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että kun ihminen siirtyi Amerikkaan pitkin Alaskan jääkäytävää, ei heitä ollut kuin noin 1000 yksilöä, mutta tullessaan neitseellisille metsästysmaille, jossa riistaa oli paljon, sääolot siedettävät ja ennen muuta, riista ei osannut pelätä ihmistä, populaatio olisi lisääntynyt 1% vuosivauhtia, se tarkoittaa, että 1000 vuodessa, minä aikana ihminen levittäytyi koko mantereelle, väki lisääntyi tuhannesta yksilöstä yli kahden miljoonaan. Ja kuten olen teille toistanut ja toistanut, liha muutti ihmisen älykkäämmäksi ja tehokkaammaksi, joka teki ihmisestä yhä tehokkaamman metsästäjän, itse metsästys lisäsi ihmisen yhteistyökykyä, ja tämä taas… 
Koska evoluutio oli tähän mennessä tehnyt ihmisestä tarpeeksi älykkään, että se kykeni yhteistyöhön, suunnitelmallisuuteen, ennakointiin ja ajatelemaan asioita hieman pidemmälle, geenievoluution rinnalla kulttuurievoluutio vaikutti lajin kehitykseen.
Kun aikaisemmin saaliit ja metsästäjät pysyivät tasapainossa, koska jos saaliit vähenivät, niin väheni saalistajatkin. Ihminen oli kehittynyt tämän ylitse, se kykeni kulttuurievoluution vuoksi ja kaikkiruokaisena lajina ylittämään tämän rajan, ja vaikka jokin saalislaji romahti, ihmisten määrä ei enää romahtanut samaa tahtia, siirryttiin toisenlaiseen ravintoon, sopeuduttiin, vaihdettin aluetta ja taas jatkettiin ekokatastrofia.
Ja sitten alettiin kasvattaa sitä syötävää, pitää karjaa, suojella sitä muilta pedoilta, jotta turvattasiin oma heimo.
Tämä oli neoliittinen vallankumous, maatalouden synty, joka nykytutkijoiden mukaan alkoi suunnilleen samaan aikaan ja samankaltaisena noin kahdeksalla alueella maailmassa.