Ihminen on sitä mitä hän syö.
Toisinaan tästä voisi päätellä ihmisen olevan kasvissyöjä.
Ihmisen evoluutiossa on ollut kolme tärkeää tekijää, jotka ovat olleet kietoutuneet toisiinsa kuin DNA:n kaksoiskierre.
Biologinen evoluutio vaikutti ensimmäisenä.
Ihmisen tausta on selkeästi lihansyöjäapina ja ruoka on vaikuttanut evoluution
Edellisten vaikutuksesta syntyi kulttuurievoluutio, joka vaikutti taas biologiseen evoluutioon.
Esi-isiemme hampaat ovat pedon, samoin silmät ovat asettuneet kuten pedolla.
Ja mikään kasvissyöjä ei yhtäältä tarvitse niin kehittyneitä aivoja kuin ihmisellä ja toiseksi, sellaisia aivoja ei olisi kyetty kehittämään kasvissyönnillä.
Siltikin, varhaiset esi-isämme ovat olleet melko alhaalla ravintoketjussa. Sudet, koirat, isot kissat, käärmeet, kaikki nämä ovat kyenneet syömään ihmisen edeltäjät. Jopa kotkat ovat olleet vaaraksi.
Esi-isämme taas ovat syöneet joitakin jyrsijöitä, toukkia, lintuja ja niiden munia. Mutta ihminen nousi kahdelle jalalle katsomaan missä on saalis ja missä on saalistaja, ja antoi eturaajoille uutta tekemistä.
Jossakin välissä oli huonot ajat, ja oli pakko opetella syömään sitten vaikka siemeniä, kulmahampaat pienenivät, niin kuin Ruotsilla Suomen sodan jälkeen. Ne joiden hampaat soveltuivat sekaravintoon, jäivät eloon.
Käden käyttöönotto loi kulttuurin, oppimisen ja symbolijärjestelmään, kielen merkkien luominen auttoi siirtämään kulttuurin, opitun, entistä tehokkaammin jälkeläisille.
Kulttuurievoluutio vaikutti ruokaan. Työntökeihäs lisäsi proteiinin saatavuutta ja tulen käyttö teki proteiineista helpommin käytettäviä.
Lisääntynyt proteiini lisäsi kokoa, jolloin myös kallon koko kasvoi, ja tämä tapahtui yllättävän nopeasti, minkä voi huomata vaikka suomalaisista jotka ovat syntyneet 80 vuotta sitten, verrattuna niihin jotka ovat syntyneet 50 vuotta sitten. Kallon tilavuudessa 1% kasvu sukupolvessa.
Ruoka siis vaikutti evoluutioon.
Neanderthalin ihminen ilmeisesti ilmeisesti näki nykyistä ihmistä paremmin, ja kykeni nykyihmisen tavoin pinsettiotteeseen, luista voi päätellä, heidän käyttäneen sitä paljon, enemmän kuin varhaiset homo sapienssit.
Kun kallon koko kasvoi, aivoilla oli entistä enemmän tilaa kasvaa, ja aivot saattoivat kehittää mm. kielikeskusta.
Neanderthalin ihmisellä oli tutkijoiden mukaan suurempi kallo ja suurempi näkökeskus kuin nykyisellä ihmisellä, mutta pienempi kielikeskus.
Mutta ei voida olla varmoja kykenikö neanderthalilainen puhumaan. Kurkunpäästä on säilynyt vain vähän jäänteitä, eikä niistä voida päätellä sen kykyä puhua, kurkunpää on kuitenkin ollut ylempänä ja äänihuulet kireämmät, joten ääni on saattanut olla nykyihmisen ääntä selvästi korkeampi.
Monet tekijät vaikuttivat siihen, että nykyihminen sivuutti neanderthalin ihmisen, mutta tärkeimmältä erolta vaikuttaisi kieli, kyky välittää monimutkaisia viestejä, käsitellä niitä ja ymmärtää niitä. Mahdollisesti sitten lopullinen tekijä oli kuitenkin hybridi, neandethalilaisen hahmotuskyvyn liittyminen kieleen, ja sen mahdollisesti parantama mielikuvitus, kuvitella käsitteellisesti, muuttaa mielikuva kieleksi ja kieli mielikuviksi.
Kenties kykenette käsittelemään mitä tämä tarkoitti isossa kuvassa?