Pula-ajan sunnuntai

Syötiin aamiainen vieraiden kanssa, leipää, kasvistahnaa, vähän juustoakin, ja sitten lähdettiin kaupungille.

Kaupungilla oli kova halu lähteä syömään jonnekin, mutta mikä hyvänsä ateria olisi yksinään vastannut koko päivän ruokaa, ja ylikin, joten kävimme katsomassa neljä näyttelyä ja tyydyimme eväänä oleviin kuiviin näkkileipiin.

Illalla sitten lihalientä, uuniperunaa ja uunissa paahdettuja kasviksia.

Ja iltapalaksi vielä pari palaa leipää, päällä kasvistahnaa.

Minä olin suurimman osan päivää pahantuulinen.
Luulin että päänsäryn ja vatsavaivojen lisäksi olen saamassa hammasta kipeäksi, mutta se olikin sitten leukakaarella oleva mahtava finni. Toinen vastaava oli kyljessä, joka vaivasi yöllä niin että piti nousta hoitamaan se.
Sitten oli suonenvetoja.

Kun viimein sain unta, uneksin ruuasta, Petrossianin hummeririsotosta, joka on ollut yksi elämäni parhaita aterioita.

Suurten nälkä vuosien aikaan pahin vuosi oli 1868.
Tammikuussa kuoli 8 000,

helmikuussa 9 400 henkeä,

maaliskuussa 14 500 henkeä,

huhtikuussa 20 600 ja

toukokuussa 25 200 ihmistä.

Vuodessa nälkä ja taudit tappoivat liki 140 000 ihmistä.

Pahimmin nälänhätä iski nyt Kuopion, Vaasan, Oulun lääneihin, sekä Satakuntaan.

Hollannista ostettiin 40 000 tynnyriä siemenviljaksi ja oluen tekoon tarkoitettua Balttiasta sinne myytyä viljaa, sekä pohjoismaista 6 000 tynnyriä.

Vaikka sato olikin kohtalainen, taudit tappoivat väkeä vielä pitkin syksyä, ja kotiseudulleen palaavat nälkäpakolaiset levittivät tauteja.

Vastaa