Avainsana: Aivot

Petjan aikakirjat 1.21- Kielipelin aivoitukset

Koska muinaisia aivoja ei ole tutkittavaksi, monet olettamukset muinaisten ihmislajien kyvyistä perustuvat kallotutkimuksiin, joissa kallon tilavuus, sen sisäisten alueiden ja harjanteiden kohtien perusteella on pyrytti jäljittämään aivojen rakennetta ja verrattu näitä tietoja apinan ja ihmisten kalloihin
Yleensä kaikilla ihmisillä vasemmasta aivopuoliskosta löytyvät alueet vastaavat puheen tuottamisesta, ymmärtämisestä ja sanojen tunnistuksesta, mutta tämähän ei vielä riitä täyteen ymmärrykseen, vaan meidän on tunnistettava sävy, rytmi, painotus, intonaatio, sekä puhuja ja tämän eleet.
95% oikeakätisistä ihmisistä vasen aivopuolisko on myös hieman suurempi ja kallossa on näkyvissä kielialueen tuntumassa tietynlaiset painaumat, joiden kehitystä voidaan tutkia juuri ihmisen esi-isien kalloista aina Homo Habiliksesta alkaen, apinoilla ei näitä painanteita ei ole, vaikka aivojen epäsymmetriaa näyttäisi ilmenevän myös suurilla ihmisapinoilla.
Eli homohabiliksella mahdollisesti oli kehittynyt sellainen neurologinen järjestelmä, jossa aivojen vasenpuolisko kykeni erittelyyn ja viestien analyysiin.
Homo habiliksen kurkku ei kuitenkaan vielä ollut tarpeeksi kehittynyt tuottamaan nykyihmisen monipuolista puhetta, mutta samaan aikaan oli ilmeistä, että kommunikaatiota tapahtui, koska homo habilis metsästi yhdessä ja asui jonkinlaisissa yhteisissä paikoissa, joita voi kutsua joksikin pesän ja leirin välimuodoiksi.

Yhteiset toimet, leiri, pesä ja metsästäminen edellyttämä kommunikaatio ei välttämättä ollut vain puhumalla suoritettua, vaan se mitä luultavammin oli monikanavaista, siihen liittyi ilmeet, käsimerkit ja äänähdykset. Se on ollut edellytys yhteisten suunnitelmien teolla.

Tämä voisi selittää sen, miten aivot ovat kehittyneet rinnan tunnistamaan erilaisia tasoja, eleitä ja ilmeitä rinnan puheen kanssa.  Ja käsimerkkejä käytetään tänä päivänä, niin kuin on käytetty aina metsästäessä ja sotaretkillä täydentämään puhetta, tai kun on pitänyt olla hiljaa. Ja samaa juurta ovat myös jengien käsimerkit.

Khoisan kansan merkkejä Botswanasta


Kun käsimerkit ovat saaneet lisäkseen yhä kehittyneemmän kielen, laji on kehittänyt kilpailukeinojaan aina pidemmälle.

Petja aikakirjat 1.14. – Kivi kyrsästä

Homo erectuksen työkaluja

Ihmisen esi-isien käden tarttumiskyky ja aivojen kyky koordinoida käden liikkeitä oli kyllin kehittynyt työkalujen tekemiseksi noin 4 tai 5 miljoonaa vuotta sitten, ja homo habilis osasi valmistaa Olduvaissa pyöreästä, noin tennispallon kokoisesta jokikivestä alkeellisen lyöntityökalun 1,7 miljoonaa vuotta sitten. Näitä saattoi olla jo 4 000 000 vuotta sitten Etiopian Omo-joella, mutta se ei ole ihan varma. Tätä perustyökalua kutsutaan nyrkkikiilaksi, ja tämä oli ns. ydintyökalu.
Puolisen miljoonaa vuotta sitten tuli kuvaan liuskatyökalut, jossa kivestä iskettiin teräviä luoskoja irti, joita sitten saatettiin kiinnittää kovaan puuhun, sarveen tai luuhun, ja saada sahalaitaisia teriä, joita saatettiin käyttää saalistuksessa keihäässä tai ansapiikeissä. 

Neanderthalin ihmisten työkaluvalikoima oli laaja, nyrkkikiilojen ja liuskatyökalujen sivussa kehittyivät ensimmäiset porat, taltat ja sahalaitaiset työkalut ja uudet tarpeet pohjoisemman ilmaston, jääpeitteen reunan tundra-alueet, loivat tarpeen välineille joilla voitiin muokata nahkaa ja turkiksia.
Homo sapiensin levittäytymisen myötä tulivat käyttöön nuolenkärjet ja entistäkin kehittyneemmät säletyökalut ja uudet kapeat leikkaavat terät. Uusissa terätyypeissä, joita kutsutaan mikroliittityökaluiksi, on entistä enemmän, entistä säännöllisempiä teräviä iskennäisiä tarkkaan asetettu kiinni luu- tai puupohjaan, niin että jopa sirppi voitiin rakentaa tällä tekniikalla. 

Myöhäisneoliittisia kivitalttoja

Maatalouden synty loi uuden tekniikan, jossa ensin ydinkivi muokattiin iskemällä haluttuun aihioon, ja sitten muotoiltiin se loppuun hiomalla. Tällä tavoin valmistettuja esineitä oli jo jonkin verran keräilijämetsästäjillä, mutta varsinainen tarve niille ilmeni vasta varhaisessa maataloudessa, ja ne levisivät rinnan maanviljelyksen kanssa. Australiasta on löydetty 20 000 vuotta vanha hiottukirves, mutta muualla vanhimmat ovat puolta nuorempia.
Mielenkiintoista on sekin, että työkalut ovat useimmiten oikeakätiselle tehtyjä. Tästä saattaa löytyä linkki siihen, että työkalujen kehitys ja käyttö olisi kytketty aivojen kehitykseen, koska vasen puoli vastaa pääosin puheesta, ja ohjaa myös oikeaa puolta kehosta.
Tämä yhteys on voinut vaikuttaa siihen, miten ihminen käsittelee kieltä tai miten muodostamme käsitteellistä ajattelua.

Petjan aikakirjat 1.10. -Riistakapitalismi ja dementia

Te, narupetterit,  tulitte kristikansan riesaksi 300 000 vuotta sitten. joskin ensimmäisillä ihmisillä oli pikkuisen toisenlainen kallo, mutta 100 000 vuotta myöhemmin nuppi oli sen kaltainen, kuin nykyäänkin, melkein kuin ihmisellä, mutta pienempi. 
Suurilla apinoilla hermojärjestelmä vaatii tietynmäärän B12 vitamiinia. Ilman sitä ei pysy oksalla, kun liikekordinaatio ei mene edes päin persettä, vaan ihan totaalisesti…  paskamaiseen kuolemaan.
Se johtuu demyelisaatiosta, joka on peruuntumatonta. Luvassa on hermosto-oireita, joita ovat esimerkiksi ataksia,  joka tarkoittaa tasapainovaikeuksia, haparointia ja leveäraiteista kävelyä, raajojen asentoaistin menetys, tunnottomuus ja muu kehoalueissa symmetrisesti etenevä perestesia ja neuropatia.  Ja kun tähän on tultu, jos puutostila jatkuu, se etenee selkäytimeen ja sen jälkeen tulee unohtelu, masennus, ärtymys, psykoosi ja dementia. 
B12 on siis tarpeen kaikille nisäkkäille, mutta nautaeläimet, jotkin homeet ja levät kykenevät tuottamaan sitä itse.
Narupettereiden lisäksi simpanssit ja paviaanit syövät säännöllisesti lihaa, ja simpanssit metsästävät nisäkkäitä skruudaus mielessä.
Kun aivot kasvoivat, kasvoi tarvittavan myeliinin määrä, ja kun myeliinin määrä kasvoi, kasvoi B!2 vitamiinin tarve, ja kun aivot kasvoivat, organisoitu metsästys tuli tehokkaammaksi, ja saatiin lisää proteiinia, jonka seurauksena kasvettiin suuremmaksi ja oli lisää tilaa aivoille, jotka…
No niin, tämän varmasti ymmärsi useimmat narupetteritkin.  Mutta vasta miljoona vuotta sitten homo erectuksen tiedetään varmasti metsästäneen hevosia, mammuteita ja sarvikuonoja. Sitä ennen syötiin raatoja, ajattiin saalistajia pois saaliilta ja popsittiin pentuja ja pienriistaa. Saattoi siinä mennä joku naapurikin. Ihmisapinan on vaikea keskittyä mihinkään varttia pidempään.

Metsästys vaatii pitkäaikaisempaa suunnitelmaa, strategiaa ja työnjakoa. 

Kuitenkin liha tarjoama B12 ja tehokas energian saanti olivat tarpeeksi kannattavia luoda organisaatio ja käyttää muutaman kymmenentuhatta vuotta kärsivällisyyden opetteluun. 

Mutta tämä organisaation kehittäminen edellytti myös viestinnän kehittämistä, tätä B12 vitamiinia ja myeliiniä tarvittiin järjestelmään, jolla väitetttiin viestejä toisille lauman/heimon jäsenille.