Avainsana: eurooppa

Venäjän taika – Miksi Venäjä on toista maata

Seuraava kirjoitus on alunperin kirjoitettu jo kaksikymmentä vuotta sitten, ja julkaistu silloin Talentum omistamassa Duuni.net palvelussa.  Julkaisen nyt uudelleen  se on myös julkaistu 2005 ja 2011

Sattuneesta syystä, josta myöhemmin lisää, haluan jälleen kerran muistuttaa ettei Venäjä ole Eurooppalainen valtio, eikä se tule sitä koskaan olemaan.

Länsimainen, eurooppalainen, demokratia perustuu tiettyyn historialliseen kehitykseen.
Tuollaista kehitystä ei voi sillä tavoin tiivistää, että jossakin maassa voitaisiin muutamassa vuosikymmenessä siirtyä länsimaiseen järjestelmään.
En sano, ettei olisi mahdollista, että joskun Venäjällä olisi länsimainen demokratia, mutta se ei olisi silloin Venäjä, länsimainen tai demokratia.

Suomi mahtuu länsimaisen demokratia käsitteen alle juuri ja juuri, ja silloinkin jää vähän kantapäätä ulos tai varpaita kivistää, mutta sillä ei ole juuri väliä, sillä me olemme niin merkityksettömiä muille kuin itsellemme.

Mutta ajatus Venäjän länsimaistumisesta tai demokratisoitumisesta yhden tai edes kolmen sukupolven aikana johtaa pettymyksiin ja suuriin ongelmiin.

Tätä minä olen sanonut ja sanon taas.

Vain ne asiat, jotka me hyväksymme, ovat hallittavissa.

Ajatelkaapa sadetta.
Jos ette hyväksy sateen realismia, sitä että sataa, ette te myöskään avaa sateenvarjoa.
Silloin kastutte, laisinkaan riippumatta siitä, hyväksyttekö te sadetta tai ei.

Samalla tavalla meidän on hallitaksemme suhdettamme Venäjään, ensin hyväksyttävä Venäjä.
Venäjä on venäjä. Lue lisää ”Venäjän taika – Miksi Venäjä on toista maata”

Myydän vintegea ja retroa

現在までの50年代からヨーロッパのデザイン。

No niin. Pitkä elämä, 25 vuotta näissä seinissä, on keränneet haltuumme yhtä sun toista tavaraa, jos on aika päästä eroon.

Upea funkkisrintaneula 25 €

パールブローチ

Upea funkkis rintaneula hienoa työtä 50-luvulta. Materiaalina kaiverrettu kullanhohtoinen simpukankuori, jossa kilpikonnankuoriupotuksia. Takana kaiverrus V Pensé.

Jos esine kiinnostaa, klikkaa linkki auki.

Bitossi kynttilänjalka 15 €

キャンドルフット、イタリアから


Bitossi, 1900-luvun puolen välin italialaisen keramiikan uudistaja

Harvinaisempi tummansininen 50-60-luvun Bitossi-esine. Halkaisija 10 cm, korkeutta 4 cm. Pieniä käytön jälkiä. 
Jos haluat ostaa tämän esineen, klikkaa auki.


Arvostetun Strehlan keramiikkaa 70-luvulta. 20 €

親愛なるストレラン、社会主義ドイツ人。

Kolmekymmentä vuotta sitten maailman mullistuksiin kadonneen tehtaan tuotantoa.
Turkoosisävyisen korkeus 17 cm. Ruskeavoittoisen korkeus 21 cm. Esineiden valmistaja nimekäs Strehla.
Jos modernit klaasikot kiinnostavat, klikkaa auki.

Strehlan kulho, hieno ja vain 15€

Strehla高級溶岩ガラスボウル、社会主義ドイツ人。

Tämä on oikeasti edullinen. Jos haluat tämän… Klikkaa

Laurids Lønborg metalli-rottinki -kynttelikkö 50€

貴重なローソク足、50年代のデンマーク

Laurids Lønborgista on melko vaikeaa saada mitään tietoja. 50-luvulta 80-luvulle tämä muotoilija oli varsin tuottelias, ja suunnitteli myös kansainvälisille yrityksille. Firma on edelleen olemassa, vaikka Laurids ei enää vaikuta.
Kolmen kynttilän kynttilänjalka, nimekästä tanskalaista designia 60-luvulta. Materiaali mustaksi maalattu metalli rottinkisomistein. Ikäisekseen hyvässä kunnossa, rottinkiosat erinomaisessa. Korkeus 23 ja halkaisija 22 cm.
Jos tämä kiinnostaa, klikkaa auki.

Laurids Lønborg kelloteline 40€
貴重なローソク足、50年代のデンマーク

Tanskalaista design vintagea 60-luvulta, harvinaista tribaalisarjaa. Rottinkiosat täysin virheettömät, jalustan maalissa pientä kulumaa. Korkeutta esineellä on 15 cm. 
Jos esine kiinnostaa, klikkaa auki.

Laurids Lønborgin kuuluisimpia, ja viimeisiä esineitä, vaateteline. 60€
尊敬されるデンマークのデザイナー、洋服棚。


Kookas nimekkään tanskalaisdesignerin 80-luvulla suunnittelema vaateteline. Teline on mustaksi maalattua metallia, nuppi punertavaa puuta. Korkeutta 190, leveys 44 ja jalustan halkaisija 40 cm. Teline on ikäisekseen OK kunnossa, ja huikea sisustuselementti sellaisenaan. Nouto.

Jos haluat tämän klassikon, ota yhteyttä torin kautta.

Ja voit katsoa muut, liki 200 tavaraamme tori.fi osoitteesta.

Voit olla yhteydessä myös facebookissa.


Venäjän aika – Markkinat ja sopimusyhteiskunta

Ihmiset kuvittelevat renessanssin olevan vain taidehistoriallinen periodi. Se on valitettava väärin ymmärrys.

Euroopassa oli alkanut pikku säpinä 1400-luvun lopulla.
Medicit ja Fuggerit olivat luoneet ensimmäiset kansainväliset pankkiiriliikkeet. Fuggereiden valta perustui metallikauppaan, Medicit tekivät ensin rahaa rahoittamalla villakauppaa ja ostamalla tuotolla muutaman paavin.

Fuggerit rahoittivat Kaarle V:n vaalikampanjan, mutta Kaarle ei maksanut velkojaan.
Kun kaupan keskus siirtyi Italiasta Espanjaan ja Hollantiin, ei paavin omistaminen enää ollut mikään kultakaivos, joten molemmat suuret pankit jäivät tavallaan muuttuvan maailman ja maariskien armoille, mutta ennen sitä…

Pääomien kerääntyminen edellytti sitä, että maassa oli laki, jota kunnioitettiin, ja että valtio, lainsäätäjä oli osa sopimus järjestelmää. Osaltaan pääomien kerääntyminen nosti kuninkaan valtaa, sillä rajoittaessaan feodalismia kuningas saattoi nojautua porvaristoon. Näin menetellen saivat aikansa kolme merkittävää renessanssiruhtinasta kaikki aateliston nujerretuksi, turvautumalla aatelisten uskollisuuden sijaan kovalla valuutalla ostettuun kylmään teräkseen.

Kuitenkin, ennen kuin tähän päästiin, oli yhteiskunnassa pitänyt tapahtua merkittävä muutos.

Usein maarahvas sekoittaa feodaaliaatelin aristokratiaan. Feodaaliaateli oli paikallisaatelia, joiden edessä kuningas oli vain ensimmäinen vertaistensa joukossa. Tätä perua on edelleen Ison-Britanian hallitsijalla Lancasterin Herttuan arvo, ja Ranskan kuningasperhe käyttää Pariisin Kreivin titteliä.

Aristokratian tausta on, suurelta osin vanhassa feodaaliaatelissa, mutta siinä missä feodaaliaateli nimitti kuninkaita, aateloi kuningas aristokraatteja. Aristokratia oli kuninkaan virka-aatelia, sääty, josta pääsi kuninkaan virkoihin, mutta heillä ei enää ollut vanhan feodaaliyhteiskunnan aikaista itsenäistä asemaa.

Feodaaliyhteiskunnassa paronien välinen sopimus piti yllä tasapainoa ja valtaa, patromonialismissa, mihin siirryttiin 1400-1500 lukujen aikana, kuningas käytti isännän valtaa, mutta sulkemalla tärkeimmät virat muilta kuin aseistariisutulta aatelistolta, hän sai aateliston tuen. Oli syntynyt uudenlainen sopimusyhteiskunta, jossa kuningas käytti valtiovaltaa, mutta teki sen enemmän ja vähemmän aristokratian suostumuksella.

Tämä järjestelmä jätti toivomisen varaa, mutta Englannissa, jossa myös porvaristo ja gentry, feodaaliyhteiskunnan jäänne, otettiin mukaan, toki parin sisällissodan jälkeen, saatiin sopimusyhteiskunta tilaan, jossa kauppamies, aatelinen, kuningas ja maamies, jokainen osaltaan saattoivat odottaa että sopimus pitää ja että sopimusyhteiskunta, missä valtio suojeli sopimusta, saattoi syntyä monet modernin yhteiskunnan instituutioista.

Vaikka osansa Ison-Britannian mahdin syntymisellä oli Henrik Kuninkaan tykkien ja hänen pahansisuisen tyttärellä, tärkein tekijä Englannin nousulle oli kaupassa, ja kaupan turvallisuus perustui sopimusten kunnioittamiseen.

Venäjän taika – Euroopan tie

Kun katsoo Eurooppaa hieman kauempaa, näkee että Eurooppa on niemi Aasian kyljessä, rysänperä, jota rikkovat syvät lahdet ja niemen repaleet. Päälle änkeävä Afrikka on pakottanut Euroopan joustamaan ja nousemaan maasta Pyreneiltä Tatralle.

Rikkonainen maasto ja asema maailman reunalla, kaikkinensa siedettävien, mutta monipuolisten sääolosuhteiden kanssa, on luonut tilanteen, jossa melko pienellä alueella on ollut useita, keskenään suhteellisen kilpailukykyisiä kielikulttuuria alueita.

Keskinäinen kilpailu, Rooman ja Kaarle Suuren jättämän perinnön kanssa, on leimannut läntisen Euroopan historiaa, mutta tässä yhteydessä ei sovi unohtaa myöskään meidän itäistä perintöämme, kristinuskoa, jonka mobiliteettiin Kemppinen viittasi

Kun Rooman valtakunta ja sen takaama kauppareittien turvallisuus oli kadonnut, lokaalikilpailu, paikkalisherrojen tullit ja verot lamaannuttivat kaupan ja rahatalouden.

Kun olot alkoivat vakiintua, kauppa elpyi ja kun pääomat kerääntyivät, alkoi rahatalous kohentua.

Tässä yhteydessä on muistettava että maailman tärkein kauppatavara kansainvälisessä kaupassa oli hyvin kauan tekstiilit ja kuidut. On arvioitu että ompelukoneen keksimiseen asti, noin 60-80% kaikesta palkkatyöstä liittyi tavalla tai toisella ihmisten pukemiseen.

Sitten katsotaan Italiaan.

Eurooppa on niemi Aasian kyljessä.
Italia on niemi Euroopan kyljessä.

Sisilia oli aikoinaan, ei kauaa, mutta kuitenkin aikansa taloudellinen ja sivistyksellinen suurvalta. Ensimmäinen maa Euroopassa, jossa koulutettiin naislääkäreitä ja synnytyslääkäreitä yliopistossa. Tunisin islamilainen ruhtinas maksoi veroa Sisilian kuninkaalle Salarnon akatemia oli Euroopan ensimmäinen maallinen yliopisto, jonka tarkoitus oli tuottaa oppineita palvelemaan valtiota, eikä kirkkoa.
Sitten tulivat ranskalaiset. Varokaa ranskalaisia, silloinkin kun he haluavat lahjoja.

Keski-ajalla, itse asiassa pitkälle 1800-luvun puolella, Välimeri oli vielä suhteellisen turvaton kauppamerenkululle. Pohjois-Afrikan merirosvot kaappasivat Eurooppalaisia kauppalaivoja silloin tällöin vielä 1860 luvulle asti. Tämä, ja puutteellinen navigaatio piti laivat likellä rantaa.

Rooma. Euroopan merkittävin organisaatio oli kirkko, jota johdettiin Roomasta. Tämä tarkoitti henkilö ja rahaliikennettä pitkin Italiaa.

Villa.
Arno kokoaa merkittävän osan Toskanan kukkuloille satavasta vedestä. Keskiajalla se oli purjehduskelpoinen sen aikaisille laivoille Firenzeen asti. Firenzessa oli silta yli Arnon. Puolet Roomaan menevästä liikenteestä kuli Firenzen läpi.

Lammas sopeutuu niihin olosuhteisiin missä se elää. Jos se ei sopeudu, ei lampaita.
Firenze on joki varressa, ensimmäisen ja pitkään ainoa sillan kohdalla, kukkulat kolmella sivulla.
Kukkuloilla ja vuorilla lampaat saivat melko hyvin ravintoa lämpimän kesän aikana, mutta talven varalle piti kasvattaa paksu villa.

Kun ranskalaiset tekivät lopun Sisilian sivistyksestä, he työnsivät liikkeelle yllättäviä voimia. Oppineet pakenivat Sisiliasta. Osa löysi sijansa Granadasta, osa Egyptistä ja päättyivätpä jotkut sitten Italian pieniin kaupunkivaltioihin. Matematiikka, kemiaa, lääketiedettä ja vaikka mitä levisi ympäri Välimeren. Sisilia jäi sivuun seuraavasta loikasta.

Firenzessä omaksuttiin etelästä tulleilta uusia ajatuksia, uusia tapoja kutoa kankaita, värjätä niitä, kaksinkertainen kirjanpito, osuuskunta ja osakeyhtiö.
Firenzen kankaat menivät sinne missä oli rahaa. Ne matkasivat yli vuorten, levittäytyivät pitkin jokilaaksoja ja kiemurtelivat rannikoita myöten. Pääomat kerääntyivät, se piti saada tuottamaan, joten se sijoitettiin uusiin yrityksiin, sitä lainattiin ruhtinaille ja sillä rahoitettiin sotia, pr- ja vaalikampanjoita.

Raha verkostoitui.
Paaveja ja ruhtinaita ostettiin, vaihdettiin ja myytiin.
Syntyi rahan kukkia, joista sidottiin uuden maailman hääkimput.
Jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua ja jotakin sinistä.

Venäjän taika – Kaarlen perintö

Kaarle Suuren imperiumi oli Kaarle Suuren Imperiumi. Se loi taas tietyn Euroopan idean, ja on osaltaan vaikuttamassa siihen millaisena ihmiset Euroopan näkevät, ja vaikuttaa niihinkin ihmisiin, jotka eivät tiedä mikä heihin vaikuttaa. Kaarle Suuren keisarin arvo toi Eurooppaan takaisin taas länsimaisen keisariuden idean, vaikkakaan sen käytännön soveltamisen kanssa onkin sittemmin ollut vähän niin ja näin.
Kaarle Suuri rakensi imperiumin, mutta ei kyennyt ratkaisemaan niitä samoja teknistaloudellisia haasteita, joihin Rooman imperiumi kukistui.

Kun Kaarle oli kuollut, ja hän oli joutunut sitä ennen selvittämään välejään poikiensa kanssa, ja mm. hänen suosikkipoikansa, keisariksi ajateltu Ingelheimin Kaarle, oli kuollut ennen isäänsä, valta joutui kirkkoon tukeutuvalle Ludvig Hurskaalle, jota myös Yksinkertaiseksikin on mainittu.
Kirkon ja Valtion edut eivät olleet yhteneväiset, vaikkakin Ludvigin elinajan kirkon avulla imperium pysyikin kasassa.

Ludvigin kuoltua valtakunta alkoi nopeasti rappeutua. Kruunusta taistelevat veljekset, Ludvig, Lothar ja Kaarle jakoivat valtakunnan, ja saadakseen paikallisvirkamiesten tuen, he tekivät näitten viroista periytyviä, he loivat Eurooppalaisen perintöaatelin.

Venäjän taika. Frankit perustavat Euroopan.

Länsimaisen demokratian juuret ovat jatkuvuudessa ja sopimusyhteiskunnassa.
Meidän demokratiamme ei ole suoraa perua antiikin demokratiasta, vaan paljon enemmän olemme saaneet vaikutteita roomalaisesta imperialismista, kuin kreikan demokratiasta. Kokonaan toinen asia on ne muut kulttuurivaikutteet, jotka ovat Rooman kautta siivilöityneet meille.

Pax Romana ja roomalaisen ajan muisto vaikutti siihen, millä tavoin keski-aikainen ihminen näki maailman. Toisaalta taas Rooman aikainen kartanokulttuuri vaikutti siihen, millä tavoin keski-aikainen yhteiskunta alkoi rakentumaan.

Ja hyppy historiassa. Porvarillinen ja ranskalaisten dominoima historiankirjoitus ovat mustamaalanneet feodalismin, ja ottaneet kunnian feodalismin kaatamisesta. Todellisuudessa kuningas oli tehnyt lopun feodalimista jo aikaa sitten ennen vallankumousta.

Rooman imperiumi kukistui, niin kuin imperiumit tapaavat kukistua, talouden ongelmiin. Yhteiskunta, sen liikenne ja kauppa eivät kyenneet uudistumaan ja imperiumin kustannukset nousivat sen tuottavuutta nopeammin.

Kun kansainvaellusten jälkeen tilanne alkoi vakiintumaan, lähinnä frankkien toimesta (ketä olivat frankit, on mielenkiintoinen kysymys sekin) alkoi taas valtioitten muodostuminen. Frankkien ydin alueilla, Reinin laakson kahta puolen, oli valtio ennen Kaarle Suuren imperialismia, jo vakiintunut kohtalaisen mukavasti, kun Kaarlen kausi alkoi.

Samaan aikaan ei muualla kristityssä lännessä vielä ollut siihen verrattavaa valtiokoneistoa, kuin kenties islamilaisessa Espanjassa. Kaarle laajensi valtakuntaansa nopeasti, liitti sodilla, liittolaissuhteilla ja murhilla valtakuntaansa koko Ranskan, Bretagnea lukuun ottamatta, ja periaatteessa sen alueen, jota kutsuimme nuoruudessani Saksan Liittotasavallaksi, Itävallan ja Italian Roomasta pohjoiseen.

Mielenkiintoista muutoin se, että kun ajattelee millaisen kulttuurirajan tuo raja nyt muodostaa.