Heinäkuun ajan julkaisen päivittäin yhden kuvan vaatteesta, joka on inspiroinut minua, joko suunnittelijana tai kuluttajana.
En selittele valintojani mitenkään, jätän ne vain tähän. 
Avainsana: Hakama
Inspiroivat vaateet 2 – Punainen huppu
Heinäkuun ajan julkaisen päivittäin yhden kuvan vaatteesta, joka on inspiroinut minua, joko suunnittelijana tai kuluttajana.
En selittele valintojani mitenkään, jätän ne vain tähän.
Minkälaista hametta tosimies käyttää?
Kirjottelin jo pari vuotta sitten hieman miesten hameesta.
Yksi vaihtoehto olisi hakama, joka ei teknisesti ole hame, vaan hyvin väljät housut, mutta näyttää hameelta.
Hakama oli vuosisatoja Japanissa säätyläismiehen vaate, ja myös naiset käyttivät niitä, milloin eivät pukeutuneet kimonoon.
Itse tein itselleni vuosi sitten Hakaman, jossa pikkaisen muutin perinteistä rakennetta, mutta nyt on suunnittelen toisia, joissa olisi vielä muutama muutos, niin että se vastaisi paremmin länsimaisia tarpeita.
Olen ajatellut, että jos saan itselläni toimimaan seuraavan mallin, voisin tehdä kokeeksi yhdet toiselle miehelle, joka täyttää tietyt kriteerit, mutta palaan niihin sitten toisella kertaa.
Ja sitten voin palata siihenkin, millaista hametta tosimiehet pitävät. 
Pitkä liivi tänään.
Tämä on nyt sitten minun pitkän liivin nykyinen versio.
Mutta onko tämä sitten liivi, koska tässähän on hihat?
Hihat ovat hieman kuin muistuma renessanssin miehenpukuun kuuluneesta doublet-liivistä, eli kutistuneet tuollaisiksi koristeiksi harteille.
Pieni hiha pitää mahdollisuuden siihen, että vaatteeseen laitetaan olkatoppaukset.
Tässä kuvassa myös hakamahousut näkyvät paremmin kuin edellisissä.
Olkatoppaukset tekevät kokonaisuudesta ryhdikkäämmän.
Hartialinja korostuu.
Selkäkappaleen kaartuminen näille ”hihakkeille” luo vaikutelman, joka saattaa tuoda mieleen eräät keskiaikaiset sotilasvarusteet mongoleilta.
Tässä tietysti itäistä vaikutelmaa lisää hakama-housut.
Kutsun vaatetta pitkäksi liiviksi, ja aivan alun perin ideana oli kehittää joku korvaamaan pikkutakkia, sellainen, joka olisi ryhdikäs, edustuskelpoinen mutta kuitenkin sen verran viileä, että sitä voi käyttää kesällä.
Luulen että tämä tulee toimimaan.
Nyt, tietyllä varauksella, harkitsen vielä naistenmallin tekemistä, mutta se edellyttää tiettyjen asioiden toteutumista, jotka ovat nyt minusta riippumattomia.
Lisätään vielä muutama kuva, yleisön pyynnöstä.
Suoraan edestä ja sitten perempi kuva takaa.
Ja sitten vielä vaatturille sopivasta solmiosta lähikuva.
Ja tämän sarjan taustoittava FB:keskustelu
Liiviin uimisesta
Tässä on sitten toinen versio minun takkiliivistäni.
Etukappale on selvästi liivimäinen yläosaltaan.
Takaosa on kadotettu.
Liivi kuitenkin näyttäisi paremmalta, jos etukappaleen takaosaa olisi hieman levennetty taakse päin alaosastaan.
Kädentie voisi kulkea lähempänä kättä, mutta toisaalta tuo antaa hyvin tilaa.
Selkä koostuu vain kaitaleista, ja vyötärömittaa voidaan säätää napeilla noin kuuden sentin verran.
Liivistä hihat prosessista-
Tein itselleni uuden liivin kesäksi, ja koska FB:n ompeluelämää ryhmässä siitä pidettiin, ajattelin pistää sen liivin kehitysvaiheita tänne.
Ensimmäinen on jo jäänyt pieneksi, ja on vuosien takaa.
Muistelin ensin, että olisi kahdeksan vuoden takaa, mutta sitten muistelin, että se on ollut päällä yli kymmenen vuotta sitten.
Tässä on hieman, sanoisinko kiinalainen meininki, kun se on yhdistetty hakama housuihin.
Tässä on vuori toppakangasta, ja päällinen aika tukevaa villakangasta, joten se on varsin lämmin, ja se ajateltukin takin alle kun on kylmä.
Vyötäröltä saisi lähteä sellainen 6-8 senttiä, että tämä palaisi aktiivikäyttöön.
Seuraavalla kerralla kerron kakkosversiosta.
Hakama ja muuta kulttuurista appropriaatiota
Suunnittelin tuossa joutettessani, vähän kuin harjoituksen vuoksi yhden vaatekerran rohkealle miehelle, jossa lähtökohtana oli hakama.
Housut on denimiä, samoin niitten vyöt ja nauhat.
Paidassa vaikutteita Andalusian arabeilta, oma itse suunniteltu angas, jossa kuvion perusaihe on Granadasta, Alhambran palatsista, sekä rubiinit ja smaragdit. Paidassa on hyvin matala kaulus, ja niskahalkio, jossa vain yksi nappi.
Housujen takaosa on tuettu kovikekankaalla, ja sen sisällä on tasku.
Tukeva denim ja suuret laskokset luovat vahvan profiilin ja kannattelvat muotoa.
Liivien kangas on peräisin Bysantista, Kaarle Suuren kruunajaisviitassa käytetyn brokadidamastin jäljitelmä, tehty Kiinassa. 
Liivien malli perinteinen miehen kaksirivisen juhlapukuliivin versio. Voimakkaat värit , kapeat olkainosat ja hakaman sivulle tuleva takakorotus auttavat luomaan vaikutelmaa alaspäin kapenevasta vartalosta ja korostavat näin hartioita. Klassinen malli, perinteinen kaksirivinen napitus kuitenkin sitoo sen myös osaksi läntistä kulttuuriperintöa, ja liivit käyvät myös vaikkapa tumman puvun tai shaketin kanssa, ns. oxford style, häävieraan pukuun.
Seuraavaan kerrokseen on sitten tuotu taas yksi kulttuurikerros, nyt Aasian sisäosista, läntisen Kiinan, turkeemien tai Pakistanin suunnalta, mutta sitten kuitenkin ripaus läntistä perinnettä.
Takin perustata on läntinen, hihojen malli ja istutus, ja vanhasta eurooppalainen on myös pitkät kauluskäänteet, joita näkee vaikkapa vanhoissa hovipuvuissa.
Kuitenkin sitten Aasian ratsastajakansojen syvät halkiot, jotka parantavat liikkuvuutta jota tarvitaan vaikkapa ratsaille noustessa, on tuotu yhdeksi kerrokseksi. Kuitenkin miehustan käänteet on toteutettu niin, että se voidaan napittaa kiinni, perinteisen manttelin tavoin. Taskut on laitettu sisäpuolelle niin, että käsi pääsee niihin sivuhalkion kautta.
Sitten viimeisenä kerroksena huopatakki, vaikutteet edelleen Aasian ratsastavilta kansoilta.
Yksinkertainen takki, kaksinkertaisin saumoin, ei vuoria tai kaulusta, vaan mahdollisimman yksinkertainen rakenne. Pituus yli lantion, mutta ei paljoa enempää, sillä muut kerrokset luovat jo volyymiä kokonaisuuteen niin paljon, ettei sitä tarvitse lisätä.
Ihan täysin tyytyväinen en tuohon ole, mutta on se nyt aika hyvä tunnissa tehdyksi.