Avainsana: homo sapiens

Petja aikakirjat 1.18. – Homo, heitä…

Asia, joka ei heti tule mieleen, kun miettii ihmisen ylivoimaa, on oikeastaan peräisin riippuvaisuussuhteesta. Puihin.
Periaatteessa kaikki kädelliset kykenevät jollakin tavoin viskomaan erilaisia kiviä, oksia tai mitä nyt käsillä on, kun on tarvis, mutta ihminen on ylivoimainen heittäjä. Se on saattanut olla se syy, miksi ihminen on alun perin kiveen tarttunut, heittääkseen sillä lähestyvää saalistajaa. Seuraavaksi sillä heitettiin jo saaliin saanutta saalistajaa ja seuraavaksi saalista. 

Ja siitä se lähti.
Kolkutetiin sitä kiveä niin että saatiin siihen vähän terää.
Ja jossakin vaiheessa huomattiin, mikä etu on keihäässä, ja sitten alkoi iskukeihään kehittyminen heittokeihääksi.
Saalistaja, joka saattoi juosta päivän, ja sitten heittää saalistaan jollakin projektiililla turvallisen, no turvallisen ja turvallisen, matkan päästä, oli aika ikävä jahtaaja.  

Vaikka siellä kädellisen kopassa on laskentatehoa puusta puuhun hyppäämiseen, ja vaikka simpansseilla, gorilloilla ja orangeilla on liki samanlainen hartianivel, niin ihmiskäden parempi tartuntaote, ja kyky hienoihin ohjausliikkeisiin heittäessä, niin pienet erot lihaksissa, jotka evoluutio on synnyttänyt viimeisen 2 000 000 vuoden aikana, yhdessä kehittyneiden aivojen kanssa, luovat kokonaisuuden, jossa valittu esine voidaan heittää nopeasti ja tarkasti, suoraan tai tiputtamalla, tarkkuudella, johon mikään muu kädellinen ei pysty.
Simpanssit heittelevät kyllä, ja on huomattu, että ne heittävät huvikseen, saattavat heitellä kiviä niin että niitä kerääntyy pieniksi kasoiksi, mutta silti, se ei riitä. Homo erectus on ollut jo paljon tehokkaampi heittäjä, olkapään rakenne kertoo, että sillä on heitelty jo eri tavalla mitä apinat tekevät, mutta tämä 2 000 000 vuotta on kasvattanut eron, niin, että simpanssin heittämä projektiili lentää parhaimmillaan 30 kilometriä tunnissa, mutta asiaan perehtynyt, harjoitellut homo sapiens saa projektiilin jopa 185 kilometrin tuntivauhtiin.

Kun narupettereiden ovat kyenneet kommunikoimaan, suunnittelemaa, hikoilemaan ja heittämään, he nousivat savannin valtiaiksi.

Petjan aikakirjat 1.8 – Ajattelu vaatii lihasta.

Ihminen on sitä mitä hän syö.
Toisinaan tästä voisi päätellä ihmisen olevan kasvissyöjä.
Ihmisen evoluutiossa on ollut kolme tärkeää tekijää, jotka ovat olleet kietoutuneet toisiinsa kuin DNA:n kaksoiskierre. 
Biologinen evoluutio vaikutti ensimmäisenä.
Ihmisen tausta on selkeästi lihansyöjäapina ja ruoka on vaikuttanut evoluution
Edellisten vaikutuksesta syntyi kulttuurievoluutio, joka vaikutti taas biologiseen evoluutioon. 

Esi-isiemme hampaat ovat pedon, samoin silmät ovat asettuneet kuten pedolla.
Ja mikään kasvissyöjä ei yhtäältä tarvitse niin kehittyneitä aivoja kuin ihmisellä ja toiseksi, sellaisia aivoja ei olisi kyetty kehittämään kasvissyönnillä.  Lue lisää ”Petjan aikakirjat 1.8 – Ajattelu vaatii lihasta.”