Avainsana: ihminen

Petjan Aikakirjat 2.1 Ihmisen osa Platonin luolasta

Ihmisen osaan kuuluu luoda, taitaa, osata…taiteilla. 

Ensimmäinen tunnettu taideteos, mahdollinen taideteos, on 300 000 vuotta vanha häränluu, johon on kaiverrettu puoliympyröitä. Se on homo erectuksen ja homo sapiensin kausien välillä, eli ihan helvetin vanha. 

Paljon vanhempi kuin luolamaalaukset, joista vanhimmat ovat noin ja suunnilleen 35 000 eaa, ja joiden kukoistus aika oli noin 20 000 vuotta sitten. 

Cro Magnon on ollut taiteilija, luova henki.

Vogelherdin hevonen, noin 33 000 vuotta vanha.

Eikö se ole kiehtovaa?

Luolamaalauksia on tuolta ajalta löydetty noin 200 eripaikasta Uralilta Espanjaa ulottuvalta alueelta; suurin osa tietysti lännestä, missä kivi on sellaista, jossa luolat ovat voineet muodostua tehokkaaksi ja tarpeeksi suuriksi. Sitten on suuria alueita, joilla ei ole luolia, tai jos on, ne ovat pieniä ja harvassa. 

Lue lisää ”Petjan Aikakirjat 2.1 Ihmisen osa Platonin luolasta”

Petjan Aikakirjat 1.20. -Vaikuttavatko kielen kääntäjät korvan kallistumiseen?

Tämä symbolijärjestelmä, jota tässä nyt käytän toisen symbolijärjestelmän kautta edellyttää monen osatekijän toimintaa. Jos emme tuntisi äännettä  “aa”, en tarvitsisi merkkiä “A”.
Jotta meillä olisi tämä äänne “aa”, pitää olla sellainen suuontelon ja kurkunpään rakenne, jotta voimme muodostaa sen äänteen. Sitten, jotta sillä äänteellä olisi merkitystä, se pitää kuulla, eli meillä pitää olla korva, ja sekä lähetyksen että vastaanoton puolella mitää olla tulkitseva järjestelmä, jotta sillä äänteellä olisi merkitys.

Ajatelkaa kurkkua, parasta A-luokkaa. Lue lisää ”Petjan Aikakirjat 1.20. -Vaikuttavatko kielen kääntäjät korvan kallistumiseen?”

Petja aikakirjat 1.18. – Homo, heitä…

Asia, joka ei heti tule mieleen, kun miettii ihmisen ylivoimaa, on oikeastaan peräisin riippuvaisuussuhteesta. Puihin.
Periaatteessa kaikki kädelliset kykenevät jollakin tavoin viskomaan erilaisia kiviä, oksia tai mitä nyt käsillä on, kun on tarvis, mutta ihminen on ylivoimainen heittäjä. Se on saattanut olla se syy, miksi ihminen on alun perin kiveen tarttunut, heittääkseen sillä lähestyvää saalistajaa. Seuraavaksi sillä heitettiin jo saaliin saanutta saalistajaa ja seuraavaksi saalista. 

Ja siitä se lähti.
Kolkutetiin sitä kiveä niin että saatiin siihen vähän terää.
Ja jossakin vaiheessa huomattiin, mikä etu on keihäässä, ja sitten alkoi iskukeihään kehittyminen heittokeihääksi.
Saalistaja, joka saattoi juosta päivän, ja sitten heittää saalistaan jollakin projektiililla turvallisen, no turvallisen ja turvallisen, matkan päästä, oli aika ikävä jahtaaja.  

Vaikka siellä kädellisen kopassa on laskentatehoa puusta puuhun hyppäämiseen, ja vaikka simpansseilla, gorilloilla ja orangeilla on liki samanlainen hartianivel, niin ihmiskäden parempi tartuntaote, ja kyky hienoihin ohjausliikkeisiin heittäessä, niin pienet erot lihaksissa, jotka evoluutio on synnyttänyt viimeisen 2 000 000 vuoden aikana, yhdessä kehittyneiden aivojen kanssa, luovat kokonaisuuden, jossa valittu esine voidaan heittää nopeasti ja tarkasti, suoraan tai tiputtamalla, tarkkuudella, johon mikään muu kädellinen ei pysty.
Simpanssit heittelevät kyllä, ja on huomattu, että ne heittävät huvikseen, saattavat heitellä kiviä niin että niitä kerääntyy pieniksi kasoiksi, mutta silti, se ei riitä. Homo erectus on ollut jo paljon tehokkaampi heittäjä, olkapään rakenne kertoo, että sillä on heitelty jo eri tavalla mitä apinat tekevät, mutta tämä 2 000 000 vuotta on kasvattanut eron, niin, että simpanssin heittämä projektiili lentää parhaimmillaan 30 kilometriä tunnissa, mutta asiaan perehtynyt, harjoitellut homo sapiens saa projektiilin jopa 185 kilometrin tuntivauhtiin.

Kun narupettereiden ovat kyenneet kommunikoimaan, suunnittelemaa, hikoilemaan ja heittämään, he nousivat savannin valtiaiksi.

Petjan aikakirjat 1.8 – Ajattelu vaatii lihasta.

Ihminen on sitä mitä hän syö.
Toisinaan tästä voisi päätellä ihmisen olevan kasvissyöjä.
Ihmisen evoluutiossa on ollut kolme tärkeää tekijää, jotka ovat olleet kietoutuneet toisiinsa kuin DNA:n kaksoiskierre. 
Biologinen evoluutio vaikutti ensimmäisenä.
Ihmisen tausta on selkeästi lihansyöjäapina ja ruoka on vaikuttanut evoluution
Edellisten vaikutuksesta syntyi kulttuurievoluutio, joka vaikutti taas biologiseen evoluutioon. 

Esi-isiemme hampaat ovat pedon, samoin silmät ovat asettuneet kuten pedolla.
Ja mikään kasvissyöjä ei yhtäältä tarvitse niin kehittyneitä aivoja kuin ihmisellä ja toiseksi, sellaisia aivoja ei olisi kyetty kehittämään kasvissyönnillä.  Lue lisää ”Petjan aikakirjat 1.8 – Ajattelu vaatii lihasta.”

Petjan aikakirjat 1.6 -Peruskäsitteiden pariin.

Ihmisen kehitystä voi seurata erilaisista lähteistä. Löytyvistä luista, hampaista ja työkaluista, ja genomista, tutkimalla mitä yhteistä meillä on, ja kuinka kauan sitten muutos on tapahtunut.
Viimeksi kerroin sivapithecuksen hampaista, miten kulmahampaat kertovat sen ruokavaliosta, ja miten siitä voidaan päätellä sen ilmeisesti käyttäneen työkaluja.
Ilmeisesti. Minä en tiedä, mutta oletan nyt tämän olevan näin. 

Mutta miten tämä on käsitettävä? Tietysti, jotta tehtäisiin työkaluja, pitää olla jonkinlainen käsitys siitä, että tulevaisuudessa on tilanne, johon voidaan varustautua käsillä olevalla työkalulla, joka esikäsitelty jollakin tavoin tarkoitukseen sopivaksi, joten on oltava ennakkoon käsitys siitä, millainen tämä käsityökalu on, jonka valmistamme omin pikkukätösin. 
Käsi.

Työkalun valmistamiseen tarvitaan kättä ja kädentaitoja, paviaani! Lue lisää ”Petjan aikakirjat 1.6 -Peruskäsitteiden pariin.”

Petjan aikakirjat 1.5 – Kuka kulkee jäljissämme

Jos ja kun puhumme ihmisyydestä, me tunnistamme tietoisuuden ihmisenä olemisen edellytykseksi. Mutta onko vain ihminen tietoinen?  Ja onko sillä merkitystä? 

Ihmisen menestys lajina on ollut kulttuurin, oppimisen seurausta, ja siitä alkaen, kun emo ensimmäisen kerran opetti poikasensa avaamaan simpukan kiveen kolkuttamalla Länsi-Afrikan lämpimissä vesissä, on oppimisen ja kulttuurin luominen ollut vahvana mukana siinä, mitä sanomme ihmisyydeksi. 

Kun uuden asian käyttöönotto biologisena prosessina kestää 100 000 tai 10 000 vuotta, opittu asia leviää salamana yhteisön sisällä, jos yhteisö on oppivainen. 

Tämä taas johti siihen, että kieltä ja sen symbolijärjestelmää monipuolisesti käyttävä yhteisö oli elinkelpoisempi, sopeutuvampi ja kilpailukykyisempi kuin muut. 

Tämä tarkoitti biologisen ja kulttuurillisen evoluution, geenin ja meemin, syvempää riippuvuutta toisistaan. 

Kulttuurievoluutio ei kenties asettanut evoluutiolle suitsia suuhun, mutta kannukset kylkeen.  Lue lisää ”Petjan aikakirjat 1.5 – Kuka kulkee jäljissämme”

Camelot, ja vanha tavara

Jatkoa kirjoitukseen Camelot ja mennyt Duuni.
Duuni.netissä yritin myös joka päivä, aina siinä onnistumatta, katsoa uudet liittyneet, ja laittaa heille henkilökohtainen tervetuloa viesti. Ja henkilökohtaisella tarkoitan henkilökohtaista, ei mitään ”Kiitos, kun liityit Duuni.net palveluumme, Leena Yrväs, account manager” vaan-

”Tervehdys, neiti Yrväs. Mukava huomata että olet liittynyt Duuni.net palveluun, on aina kiva kun saadaan uutta verta remmeihin. Sinun sukunimesi ei ole kaikkein yleisempiä; mahdatko olla sukua sellaiselle Kari-Matille, joka oli kanssani yhtäaikaa Helsingin Liikennelaitoksen suunnittelu- ja tutkimustoimistossa? Erittäin pätevä kollega!”

Vaikka palvelu romahti päivittäin, juttamalla ja pitämällä huolta sen ilmapiiristä, sain silloinkin, ennen serverin ja alustan uudistusta, kävijämäärän vakautetuksi ja sen jälkeen jopa hieman nousemaan.
Vaikka minä pidän ihmisistä ja minä suhtaudun intohimolla yhteisöllisyyteen, niin se ei tarkoita etten minä tietäisi mistä on kysymys.

Päin vastoin, juuri se, että minä pidän ihmisistä ja suhtaudun yhteisöllisyyteen kuin suhtaudun, tekee minusta hyvän siinä mitä olen tehnyt.
Kaupan pitää huolehtia siitä tavarasta mitä on kaupan. Lue lisää ”Camelot, ja vanha tavara”