Avainsana: jää

On maamme köyhä…

Ulkomaanpelle kysyi ”Miksi Suomi on niin köyhä muihin Pohjoismaihin verrattuna?”
Minä niille sitten vastasin.

Ihan ensin.
En tiedä mitä se on englanniksi, mutta kokeillaan ”jyväarvo”

Jos laittaa viivan maapallon ympäri Suomen etelärannikolta, niin siitä pohjoiseen asuvista ihmisistä 60% on suomalaisia.
80 kilometriä Helsingistä etelään on viro.
Suomen rannikot ovat parasta viljelyaluetta.
Suomessa, ennen modernia aikaa, viljasato oli hyvänä vuonna keskimäärin 16 jyvää yhtä kylvettyä siementä kohden.
Virossa oli sen verran lämpimämpi että siellä sai 18-19 jyvää. Hyvänä vuonna virossa sai 20% enemmän.
Suurimmassa osassa maata viljaa riitti myyntiin noin 4 kertaa sadassa vuodessa. Kaikki muu vilja käytettiin kotona.
Ruotsin asukkaista 90% asuu etelämpänä kuin Suomen etelärannikko.
Tanskan pohjoisin kärkikin on paljon etelämpänä. Tänään unohdamme Grönlannin
Norja taas. Se oli kalastuksen supervalta, ja tuotti myös aikoinaan hyvin tärkeää valasöljyä.

Se on pohja. 1800-luvulle asti jyvä arvo oli tärkein maan tuottavuuden mittari. Jos sinulla oli maatila, sait lainaa sitä helpommin, mitä parempi sinun maantuottosi oli.
Tästä syystä suomalaisilla ei ollut mahdollisuus kehittää teollisuutta.
Suomen tärkeimmät teollisuuslaitokset olivatkin sitten ulkomaalaisten perustamia, mutta Suuriruhtinaan lainoittamia, Gutzait, Finlayson, Crichton…

Sitten. Suomi on arktinen maa.
Suomen historiassa viime talvi oli ensimmäinen, jolloin ei meri mennyt jäähän. Pahoina vuosina jäät ovat lähteneet merestä vasta toukokuun lopussa.
Aikoinaan, jos sato epäonnistui, vilja oli ostettava niin, että se ehti maahan… No heti. Yleensä jos sato epäonnistui, myös meri meni jäähän niin aikaisin, ettei ulkomaisesta viljasta ehtinyt maahan kuin murto-osa.

Mutta silti Suomi teollistui vasta kun oli pakko.
Neuvostoliitto vaati Suomelta sotakorvauksena niin hirvittävän määrän raskaan teollisuuden tuotteita, että meidän oli pakko rakentaa teollisuusyhteiskunta, tai saada maahan Neuvostojoukot.

Suomi on metsä.
Nuorena miehenä asuin kilometrin päässä nykyisestä asunnosta, 9 kerros, mäen päällä. Minulla oli saksalainen vieras, joka puhui suomea.
Hän katseli ikkunasta, mistä näkyi metsää, 40km metsää.
Hän kysyi mikä sen metsän nimi on? Suomalaisesta se on hassukysymys. Suomessa on metsä, ja kaikki muu on siinä, kuin saaret meressä.
Ja hän kysyi mitä sen metsän takana on?
Minun piti miettiä.
Sen takana on Kiina.
Monet suomalaisetkin luulevat, että suomen metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara. Mutta se vain näyttää siltä.
Suomen tärkein luonnonvara on ihmiset, se että rakennamme järjestelmän, jossa ilmainen koulutus, terveydenhuolto ja yliopistot ovat auttaneet löytämään köyhästä maasta sen potentiaalin.
Me olemme matkalla vielä.

Talven edessä

Syksy tulee

Roiskii siemenet martoon maahan.

Joet kylmenevät

Hautajaisissa Ernst puhuu

Tärkeintä on olla aito

Kaukana pauhaavat kellot

Ja tyttöjen kädet puhuvat kielillä

Tiedämme kyllä

Kenelle sellot soivat

Ja sitten aikamerkki

Joulukuun idussa

Se ei olen nyt, vaan viidestoista päivä

Kaikki saa valkean vaipan

Siitä tiedämme vuoden vanhaksi

Saaneen ET-lehdestä ohjeen: soittakaa kotiin

Sitten, tammikuussa, kun käpy on jäässä

Väännämme konepajalla valssilla tangon

Jalassa villasukat ja monoset

Lennämme satumaahan foliosiivin

Näemme Leonardon hiilikädenjäljen

Kuinka mestari antoi juovalle kasvot

Sitten, auringon säde taittuu helmestä

Kuusen kärjestä spektriksi

Talviset toverit muistavat

Lunta vain on lyhyt elämämme

Ja katoavat pihalta kesken leikin

Vain pikisilmät jäävät pälviin

Yhdessä voimme katsoa kartasta

Minne he menivät sokein silmin ja kalpein kasvoin

Maailman laidalta löydämme totuuden:

Kaikki purot päätyvät meriin

Ja siellä Sulawesien määrä on vakio.