Avainsana: laatu

Taskumiljardia

Mulla on muutamat Turon housut.

Tai on oikeastaan viimeistä päivää, kun toiset on kuluneet, ja toisista hajoaa vetoketju, eikä Turon housut ole korjaamisen väärttejä.
Eikä ostamisen, mutta joskus matkalla tulin kahdet ostaneeksi, kun tarvitsin uudet per heti.

Yksi paskimpia ominaisuuksia teollisissa housuissa on pienet taskut.
Naisillehan tehdään jopa taskuttomia vaatteita, mutta naisillehan nyt ylipäänsä myydään luokatonta kuraa.

Kuvassa omiin housuihini tehtävän taskun kaavan puolikas, tulitikkuaski vertailukohtana päällä.

Jos mietitte sitä taskua, miksi se on niin pieni, se syy pieneen taskuun on raha.

Sillä, kuin suuri tasku on, ei ole valmistusprosessissa paskaakaan väliä, tai no… Saattaa olla, etä jos se tasku on 10 senttiä syvempi, sen ompeluun voi mennä aikaa 3 sekunttia enemmän.

Kun esim. Turo teettää housunsa valkovenäjällä, niin sen vaikutus hintaan on noin puoli senttiä per tasku, eli ehkä 1,16 senttiä yhteensä.

Sanotaanpa että sen kankaan, mistä he taskupussin valmistavat, maksaa heille ehkä 3 euroa metri.

Sanotaanpa nyt, että heidän niukkoja ”haista sinä asiakas pitkä paska” mallisia taskupusseja syntyy metristä 10, maksaa yhden taskupussin kangas heille noin 30 senttiä.

Jos se taskupussi olisi viisi senttiä pidempi, metristä kangasta syntyisi 8,78 taskua. Yhden taskun hinta siis nousisi yli 5 senttiä, mutta sanotaan 6 senttiä.

Näin ollen, jos taskupussit olisivat vaikka vain viisi senttiä pidemmät, se lisäisi kustannuksia 7,16 senttiä valmistuksessa.

100 000 housua tarkoittaa 7160€ säästöä tai katetta, miten sen ajattelee. Lue lisää ”Taskumiljardia”

Nuorison turmelemisesta

Minusta olisi erittäin hyvä, jos nuoriso oppisi pukeutumaan.
Pelkästään sen perusperiaatteen vuoksi, että jos rikkoo sääntöjä , joita ei tunne, on pelkästään hampuusi,  mutta jos rikkoo tuntemiaan sääntöjä, on kapinallinen.
Ja sen vuoksi pitäisi säännöt oppia.

Rento ei tarkoita samaa kuin löysä.
Kun ihminen on oikeasti rento, hän on samaan aikaan ryhdikäs, valpas ja toimintakykyinen.

Ja hyvä puku antaa ihmiselle ryhtiä.
Sen vuoksi olisi hyvä, että nuoriso opettelisi käyttämään pukua.
Hyvää pukua.

Tässä on sitten puku.

Se ei ole hyvä. Se on kenties sysipaskoin puku, mitä kukaan on koskaan pukenut päällisin puolin inhimilliseltä näyttävän olennon päälle promootiomielessä.
Saatan jo kuvitella, että jos olette lukeneet sen, mitä olen viimeisen 20 vuoden aikana kirjoittaneet, voitte itsekin nähdä, mitä vikaa siinä on, mutta jos nyt sitten…
Taskuhan ei yleiskuvassa näy, mutta tänään on hyvä päivä lyödä lekalla, joten anti mennä.

Siinä näkyy muutakin vikaa, mutta otetaan nyt aluksi tuo tasku.
Ei!

Rintatasku ei ole päin edes päin acordionia

Rintatasku ei nyt ole mitenkään ylivoimainen tehdä oikein, joten miksi se on tehty väärin?
Kuvion pitäisi kulkea sen yli tauotta, ehjänä viivana.
Ja ruudut… ei palaan niihin lopussa.

Ja kauluskäänteet.
Siinä on keltainen ja punainen raita.
Keltainen näkyy voimakkaammin, joten sen pitäisi olla molemmin puolin samalla kohden.
Arvatkaapa mitä? Eipä oo.

Entä sitten prässi?

Ryppyinen puku ei laskeudu kauniisti

Tämä taas, huomatkaa miten ryppyinen takki on ja miten se laskeutuu sen vuoksi huonosti?

Seuraavassa kuvassa näkyy liivistä sen huonot tukikankaat, mutta vielä selvemmin tässä näkyy kuvion huolimaton asettelu.

Kelvoton asettelu

Toisella puolen keltainen viiva päättyy tuuman päähän vetoketjuhalkion, eli litsin, päästä, toisella puolen taas siististi litsitikin päähän.
On hyvin vaikea ymmärtää, että missään tehtaassa laadunvalvonta voisi olla noin läpikelvotonta; ei riitä, että on tehty surkeaa, vaan se paska päätyy vielä firman sivuille edustamaan yhtiön laatua.

Seuraavassa kuvassa näkyy miten monella tapaa ruutujen asettelu on epäonnistunutta, sivussa punainen raita on keltaisen alla, , samoin hihassa, mutta takakappaleessa ja lahkeessa toisin päin. Vielä erikseen huomattavaa on myös takahalkio, joka todellakin on päin persettä.

Takapuoli on täysin päin persettä.

Takahalkion päässä näkyy ryppy,  aarvaan että siinä on neula tai tikki, joka pitää takahalkion kiinni, mutta takahalkion pitäis pysyä kiinni, siististi, aivan itsekseen, kun ihminen seisoo tai kävelee normaalilla tavalla.
Raidat eivät osu kohdalleen kyljessä, housut kinnaavat reisistä ja helma kaipaa prässiä.

Tietysti takin on napittanut posetiivarin kuurosokea apina, koska jokainen mies tietää, ettei puvun takkia napiteta alas koskaan.  Mutta sitten vastaavasti, katsokaa liiviin, joka pilkoottaa takin alta.

Monipuolinen takki on paitsi levoton, myös kelvoton ja kamala

Ylin nappi on auki, siihen ei ole mitään syytä, koskaan, lisäksi kaulukselliselle liiville ei ole jätetty tilaa takin alla, joten se pursottaa takkia rinnasta. Yksinkertaisesti, puku on pieni.

Sitten nuo taskun kannet.
Voitte katsoa ylempää, että siinä, sinänsä paskan taskun kuvio on vaakatasossa. Jos rintatasku on vaakatasossa ja muitten kannet vinoon leikattu, lopputulos on levoton.
Ja oikealla puolella keltainen raita uppoaa saumaan, kun se toisella puolen jatkaa matkaansa.

Ja sitten vielä, taskujen pitäisi olla, jos ne on vinoon leikattuja, olla toistensa peilikuvat.
Ja jotta kaikki olisi aivan varmasti syvällä, poikittain ja niin että siinä on tuhat viiltävää särmää, kuvasta huomaa, että hihat on leikattu eri lankasuuntaan kuin miehusta; hihoissa punainen lanka kulkee tuuman verran keltaisen raidan yläpuolella, miehustassa alapuolella.
Ja ensimmäisestä kuvasta jo näkee sen, että housuissa etu- ja takakappale eivät ole kohdistettuja.
Tuollaisen mokan en minä pidä itsemurhaa vetämällä avannepussipäähän, mitenkään huonona vaihtoehtona.

Kaikkiaan, tämä puku on niin surkea, ettei mitään rajaa, ei puutu kuin että se olisi ruskea, mutta, mutta, mutta…

Ei syytä huoleen, valmistaja on valmis häpäisemään itsensä loppuun asti!

Ja laadusta tinkimättä, yhtä paljon päin helvettiä leikattu kuin sininenkin, hihat erisuuntaan, lahkeet kinnaavat, kohdistus päin umpisuota, ja hihat erisuuntaan leikattu.

 

Erittäin hyvä, jos ei täydellinen: Pikkutakki Kinaporissa

Tämmöistä näkyy siinä määrin hyvin harvoin.
Suomalainen mies, jolla oli hyvä pikkutakki.

Kinaporinkadulla tuli muutama viikko sitten vastaan mies, jonka takki oli liki täydellinen.

Erittäin hyvä, lähes täydellinen

Se istui hartioilta siististi, se oli oikean kokoinen, jos nyt ehkä senttiä lyhyemmät hihat olisivat kenties olleet paikallaan.
Selkein kohta, mistä se näki, ettei puku ollut kantajalleen tehty, hartiat, oikea hartia oli kenties 1,5 senttiä alempana kuin alkuperäisellä omistajalla. Sen näki parhaiten takaata, siitä miten oikean lavan kohdalle jäi vähän tyhjää.
Ja kangas, aivan loistavaa, kunnollista brittiläistä villakangasta, eikä mitään modernia verhoviskoosia, vaan oikeaa kunnollista villakangasta, noin ja suunnilleen vuodelta 1968-1972.
Valmistaja on Tukholmalainen vaatturiliike Sir,  ja tehty 70-luvun alussa.

 

Sir on ollut toiminnassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1925, ja on edelleen yksi Ruotsin arvostetuimpia vaatturiliikkeitä.