Avainsana: lauma

Petjan aikakirjat 1.12 -Yritys perheyritykseksi

Siitä on kauan, joten en nyt ihan voi muistaa, miten työnjaon yhteiskunta syntyi, mutta siinä on kerroksia

Ihan ensin perhe.
Oikeastaan, näin sen näen, vaihdevuodet ovat yksi ihmisyyden suuria keksintöjä.

Seksi on yksi syy miksi ihminen on menestynyt, Etten sanoisi keskeinen, ja osa sitä kauppaa on se, että naaraat ovat seksuaalisesti halukkaita muutoinkin kuin kerran vuodessa, tai kun pentu on tarpeeksi iso ruokkiakseen itsensä.
Kuitenkin se, että siinä on useita pentuja pyörimässä jaloissa, toisaalta on menestystekijä, koska voidaan lisääntyä suhteellisen tehokkaasti vaikka simpanssiin tai paviaaniin verrattuna, niin samalla se on riskitekijä, koska pennut syövät, a) eväät b) aikaa.
Ja nyt on hyvä että on se isoäiti, joka ei lisäänny, mutta jonka kokemus ja työkyky auttaa pentujen hoidossa ja ruuan keräämisessä.
Isoäiti on kerrassaan mainio keksintö.
Sanotaanpa näin, että jos isoäiti laumalla menee oikein hyvin, siinä on yhdellä isoäidillä kerralla jälkeläisiä elossa noin tusinan verran. Jos niitä on kovasti enemmän, alkaa isoäidillä olla liikaa duunia. Kun eliniän odote oli hyvissäkin olosuhteissa kenties 25 vuotta, niin kovin paljoa ei ehtinyt.
Esi-isämme opettelivat tätä systeemiä pitkään. Se meni meidän sisäiseen koodiimme, enempi tai vähempi, mutta siellä se lauma on.

Totuimme pörräämään serkkujen kesken. Äidin äidin laumassa, toimiaan pienessä porukassa, suunnilleen tusinan kaverin kera.

Sitten oli nämä kundit, jotka miettivät että jos minä tuota Elinaa, eikun siis tuota, saamarin nautaa pantaisiin nurin. Jumalauta että se on homma. Jos yksi kaveri on vähän väärässä paikassa, niin se on toiselta helpoisti elo irtonaista ja henki tantereella. Syytä on koota porukka joka tietää mitä tekee, homman pitää oikeasti toimia, ja kundien pitää voida luottaa ehdottomasti, ettei toiselta petä hermot just pahaan aikaan.
Homma on hodettava ihan ilmeisesti perheen kesken, pieni ydinryhmä, jonka sisällä kommunikaatio pelaa, mitä kundit sanoo, kuinka monta otetaan porukkaan.
Kyllä tämä nyt näyttää siltä, että ei tämä ihan kolmeen pekkaan mene, ei mitään mahdollisuutta. Miten olisi 20 sillä luulisi onnistuvan,
Ok. 20 kuulostaa kyllä hyvältä, mutta menee säätämiseksi, ei me oikein edes tiedetä ketä me saataisiin tuollaiseen porukkaan, mutta jos sellainen tusina? 

Nyt alkaa kuulostaa hyvältä, jos toi Jussi serkku lähtisi, ja Tero, ja Heidin mies? 
Kyllä tästä metsästysseura saadaan. Nyt vain pitää miettiä, miten me saadaan se saatanan kanttura himaan.

Petjan aikakirjat 1.9- Oi mutsi, mutsi…

Paviaaniemolla voi olla sen verran penskoja, mitä se pystyy kuskaamaan puuhun turvaan. Ehkä kaksi kerrallaan. Jos on tuuria, kulkee ehkä kolmaskin, joskus.
Isot apinat saavat melko vähän pentuja. Se, montaa pentua kykenee hoitamaan, on rajallista, kun pennun kehitys on melko hidasta. Gorilla saa yleensä ensimmäisen poikasensa 5-7 vuoden iässä, uudet jälkeläiset yleensä kun edelliset ovat 3-4 vuoden ikäisiä. Urokset saattavat saada jälkeläisensä vasta 15 täytettyään, ja silloinkin, jos onnistuvat hankkimaan oman lauman.
Mitä enemmän laji on kiinni siinä, miten pentu oppii oman hommansa laumassa, sitä pidempään menee, ennen kuin kannattaa hankkia uutta pentua. Ei vain ole aikaa toiselle.
Kun lajia on muutoinkin vähän, ja uusia tulee harvakseen laji on luonnostaan uhanalainen.

Narupettereiden kehitys on vielä hitaampaa, mutta ihminen keksi keinon ohittaa tämä kapeikko. Ja saattaa olla, että tämä oli se syy, miksi nämä narupetterit syrjäyttivät neanderthalin serkut.

Siihen keksintöön varmaan vaikutti moni tekijä. Proteiinin saanti, leukalihasten pieneneminen koska liha mureutettiin tulella antoi enemmän tilaa aivokopalle, niin kuin pystyasentokin.
Ja sitten ne puheet. Ne kyllä tiedetään.
Tästä on muitakin perusteltuja näkemyksiä, mutta haluan tuoda yhden aivan erityisesti esiin.
Isoäidit.
Kun vanhat naaraat elivät tarpeeksi kauan, ja heillä ei ollut enää omia pentuja, he saattoivat keskittyä lastenlasten hoitamiseen. Ja kun tietoa saatiin siirtää kielen avulla pelkän näyttämisen lisäksi, opettaminen tehostui, ja isoäitien pitkä oppimäärä tuli jälkeläisten käyttöön, syntyi aivan uusia mahdollisuuksia. 

Ja kun toisesta päässä näillä oli lisääntymisiän sivuuttaneiden valvova silmä tieto käytettävissä, saatettiin sitten alkaa toisessa päässä lisääntyä tehokkaammin, ympärivuoden, heti kun imettäminen oli ohi, ja muutoinkin noin niin kuin ylipäätään. 
Neandertalilaiset lisääntyivät hitaasti, laumat olivat pieniä ja soppaa vähän. Yhdenkin naaraan menettäminen saattoi kaataa koko yhteisön.
Mutta entäs sitten nämä narupetterit suurine puheineen. He lisääntyivät entistä tehokkaammin, tekivät yhteistyötä entistä tehokkaammin, ja siinä missä aikaisemmin yli 10 yksilön porukka alkoi olla jo aika hiton iso, nämä tehopanijat alkoivat muodostaa useiden kymmenien jäsenten laumoja.