Avainsana: liha

Petjan Aikakirjat 2.13 – Vive l’r/evolution

Monet kuvittelevat, että ihminen eli ennen jotenkin suloisessa sopusoinnussa luonnon ja ympäristön kanssa.
Ja kilin vitut.

Mesoliittisen ajan lopussa ihminen oli tarpeeksi kehittynyt peto ryhtyäkseen ekokatastrofiksi, ja kykeni saalistamaan lajeja sukupuuttoon. 

Ranskasta on löydetty jyrkänne, jolta esi-isämme ovat ajaneet hevoslauman rotkoon. Sen pohjalla on 20 000 hevosen luut. Ukrainassa on paikka, josta on ajettu jyrkänteeltä 3 000 mammuttia. 
Kuitenkin ihminen on vielä tuohon aikaan elänyt pienissä heimoissa, korkeintaan 200 yksilön yhteisöissä, mukaan luettuna niin sylivauvat kuin isoäidit.  

Kun ihminen oppi hallitsemaan tulta, se alkoi muuttamaan ympäristöään raskaalla kädellä.

U.S. Forest Service photo.

Ei Pohjois-Amerikan preeriat ole mitään tuulen ja sään aikaan saamaa, vaan ihmisen, joka kulotti maan ajaakseen biisonit ansaan. 
On tutkittu, että ihminen tuhosi tulen keksimisen jälkeen 32 lajia suurriistaa yksin Etelä-Afrikassa, vajaassa 2000 vuodessa.
Eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että kun ihminen siirtyi Amerikkaan pitkin Alaskan jääkäytävää, ei heitä ollut kuin noin 1000 yksilöä, mutta tullessaan neitseellisille metsästysmaille, jossa riistaa oli paljon, sääolot siedettävät ja ennen muuta, riista ei osannut pelätä ihmistä, populaatio olisi lisääntynyt 1% vuosivauhtia, se tarkoittaa, että 1000 vuodessa, minä aikana ihminen levittäytyi koko mantereelle, väki lisääntyi tuhannesta yksilöstä yli kahdenmiljoonaan. 
Ja kuten olen teille toistanut ja toistanut, liha muutti ihmisen älykkäämmäksi ja tehokkaammaksi, joka teki ihmisestä yhä tehokkaamman metsästäjän, itse metsästys lisäsi ihmisen yhteistyökykyä, ja tämä taas…
Koska evoluutio oli tähän mennessä tehnyt ihmisestä tarpeeksi älykkään, että se kykeni yhteistyöhön, suunnitelmallisuuteen, ennakointiin ja ajatelemaan asioita hieman pidemmälle, geenievoluution rinnalla kulttuurievoluutio vaikutti lajin kehitykseen.
Kun aikaisemmin saaliit ja metsästäjät pysyivät tasapainossa, koska jos saaliit vähenivät, niin väheni saalistajatkin. Ihminen oli kehittynyt tämän ylitse, se kykeni kulttuurievoluution vuoksi ja kaikkiruokaisena lajina ylittämään tämän rajan, ja vaikka jokin saalislaji romahti, ihmisten määrä ei enää romahtanut samaa tahtia, siirryttiin toisenlaiseen ravintoon, sopeuduttiin, vaihdettin aluetta ja taas jatkettiin ekokatastrofia.
Ja sitten alettiin kasvattaa sitä syötävää, pitää karjaa, suojella sitä muilta pedoilta, jotta turvattasiin oma heimo.
Tämä oli neoliittinen vallankumous, maatalouden synty, joka nykytutkijoiden mukaan alkoi suunnilleen samaan aikaan ja samankaltaisena noin kahdeksalla alueella maailmassa. 

Petja aikakirjat 1.11. – Mitä lihanhimo protopettereille teetti?

Me tarvitsemme sen lihan, B12 vitamiinin, myeliinin, elämän.
Eikä sitä B12-vitamiinua tarvitse niin kamalasti olla. Aikuinen tarvitsee sitä noin 1,6 mikrogrammaa aikuiselle, jolla on 2000 kalorin päivittäinen energiankulutuksella. Raskaana oleva vähän enemmän, imettevä vielä pikkuisen lisää. 

200 grammaa luutonta rottaa kattaa sen mitä ihminen tarvii. No vähän enemmän jos imettää.  Munallakin pärjää, kerta päivässä. 

Mutta silti, ajatelkaapa, ne kundit lähti metsästämään hevosia, sarvikuonoja, mammuteja. Ne siis olisi hyvin pärjänneet jos jokainen olisi skruudannut sen rotan. Munallakin olisi pärjännyt, kerran päivässä.
Mutta ne kundit, jotka painoi saman verran kuin pari 10 vuotiasta narupetteriä tai yksi kymmenvuotias ihminen, suunnitteli alkuhärän kaatamista. 

Alkuhärkä, sonnilla lapakorkeutta 2 metriä, paino tonnin luokkaa, lehmä puolitoistametriä ja 800 kiloa. Ja ne liikkuvat laumoissa.

Ajatelkaapa nyt. Proteiiniaja vitamiineja. Ei sellaiset esinarupetterit olis paljoa tarvinneet, mutta yksi Taisto alkaa funtia, että “Genitaali! Vedetään tommonen härkä nurin. Otetaan tuollainen erilleen laumasta, pistetään päiviltä ja syödään. Kattokaa ny kundit, niitä on tossa laumassa ehkä 20 000, kyllä me voidaan yksi ottaa! Pannaan kylmäksi vaan! Ainakin 50 000 annosta proteiineja!”
Naperkulliaiset katsoo toisiaan, sitten Väinö nostaa käden ylös “Kattokaa kundit, kattokaa, mulla on tämmönen terävä kivi.”
Protopetterit katto toisiaan, katto Väinöä ja totee porukalla, “Ei, ei me ruveta tommoseen, syödään vaan noita rottia, liskoja ja silloin tällöin joku muna, sillä me ollaan pärjätty tähänkin asti”, ja kundit lähtee hipsimään takaisin vähän nolona, kun melkein innostuttiin.
Sitten se Taisto sanoo, “Kundit, ajatelkaa miten paljon me saadaan pesää, jos me saadaan tommonen eläin nurin! Vittu! Meillä on kuulkaa pesää loppuiäksi!”
Ja nyt kundit palaa miettimään, että mikä tämä homma oikein oli, että “Perkele! Ei ole sitten tällä puolen jäänreunan kovempia kundeja kuin ne, jotka pistää tommosen elikon ketarat ojoon, ja siinä muuton sitten protoelli kanssa samassa asennossa! Saatana!”

Ja siitä se sitten lähti.
Organisoitunut yhteiskunta, työnjako, kvartaali, diagonaali ja pari muuta sivistyssanaa, jota tarvittiin jotta homma saatiin kasaan.
Lihan himosta siinä oli kysymys.  Lue lisää ”Petja aikakirjat 1.11. – Mitä lihanhimo protopettereille teetti?”

Petjan aikakirjat 1.10. -Riistakapitalismi ja dementia

Te, narupetterit,  tulitte kristikansan riesaksi 300 000 vuotta sitten. joskin ensimmäisillä ihmisillä oli pikkuisen toisenlainen kallo, mutta 100 000 vuotta myöhemmin nuppi oli sen kaltainen, kuin nykyäänkin, melkein kuin ihmisellä, mutta pienempi. 
Suurilla apinoilla hermojärjestelmä vaatii tietynmäärän B12 vitamiinia. Ilman sitä ei pysy oksalla, kun liikekordinaatio ei mene edes päin persettä, vaan ihan totaalisesti…  paskamaiseen kuolemaan.
Se johtuu demyelisaatiosta, joka on peruuntumatonta. Luvassa on hermosto-oireita, joita ovat esimerkiksi ataksia,  joka tarkoittaa tasapainovaikeuksia, haparointia ja leveäraiteista kävelyä, raajojen asentoaistin menetys, tunnottomuus ja muu kehoalueissa symmetrisesti etenevä perestesia ja neuropatia.  Ja kun tähän on tultu, jos puutostila jatkuu, se etenee selkäytimeen ja sen jälkeen tulee unohtelu, masennus, ärtymys, psykoosi ja dementia. 
B12 on siis tarpeen kaikille nisäkkäille, mutta nautaeläimet, jotkin homeet ja levät kykenevät tuottamaan sitä itse.
Narupettereiden lisäksi simpanssit ja paviaanit syövät säännöllisesti lihaa, ja simpanssit metsästävät nisäkkäitä skruudaus mielessä.
Kun aivot kasvoivat, kasvoi tarvittavan myeliinin määrä, ja kun myeliinin määrä kasvoi, kasvoi B!2 vitamiinin tarve, ja kun aivot kasvoivat, organisoitu metsästys tuli tehokkaammaksi, ja saatiin lisää proteiinia, jonka seurauksena kasvettiin suuremmaksi ja oli lisää tilaa aivoille, jotka…
No niin, tämän varmasti ymmärsi useimmat narupetteritkin.  Mutta vasta miljoona vuotta sitten homo erectuksen tiedetään varmasti metsästäneen hevosia, mammuteita ja sarvikuonoja. Sitä ennen syötiin raatoja, ajattiin saalistajia pois saaliilta ja popsittiin pentuja ja pienriistaa. Saattoi siinä mennä joku naapurikin. Ihmisapinan on vaikea keskittyä mihinkään varttia pidempään.

Metsästys vaatii pitkäaikaisempaa suunnitelmaa, strategiaa ja työnjakoa. 

Kuitenkin liha tarjoama B12 ja tehokas energian saanti olivat tarpeeksi kannattavia luoda organisaatio ja käyttää muutaman kymmenentuhatta vuotta kärsivällisyyden opetteluun. 

Mutta tämä organisaation kehittäminen edellytti myös viestinnän kehittämistä, tätä B12 vitamiinia ja myeliiniä tarvittiin järjestelmään, jolla väitetttiin viestejä toisille lauman/heimon jäsenille.