Avainsana: maaseutuasunto

Hämärän halli

Jos niin olisi, kuin olla pitää, ja minulla olisi sellainen maaseutuasunto, kuin mieleni haluaa, niin siellä olisi Hämärän halli.

Tiilestä muurattu halli.
Lattia tiiltä. Savesta saumat.
Seinät erisävyisiä, poltettuja tiiliä, mustan ja punaisen välistä, eri laatuja, liekin jälkiä.
Kaksitoista metriä leveä, kuusitoista korkea, ja kolmekymmentä metriä pitkä.
Harjakatto,  ei liian korkeaharjainen, jota järeät puupalkit kantaisivat. Palkkien takaa näkyisivät niin lankut kuin tiilet.

Pitkillä sivuilla, kummassakin päässä ja ja kahta puolen, pariovet, tummat.
Ylhäällä occulirivi. Vain yksi valaisin, toisessa päässä oleva lyhty.

Koko lattia viettäisi eteläpäähän, jonkin verran, muutaman kymmenen senttiä.
Tilan pohjoispäässä 4-5 metriä leveä tasainen korotettu osa, ehkä portaan verran ylempänä tannerta, jonka reunassa matala kivipenkki, muutoin koko tilassa vain muutama kahden istuttava, siirrettävä puupenkki.

Koko hallin idea olisi hämärä.
Suuri halli, jonne tulla rauhoittumaan.
Koska tilaa ei lämmitettäisi, se olisi viileä. Talvella hieman lämpimämpi kuin ulkona.
Koska sitä ei valaistaisi, se olisi hämärä.
Valo tulisi katon rajan sinisistä ikkunoista, tai nurkissa olevista ovista, tilaan nähden pienistä.
Talvisin se olisi kenties hieman lämpimänpi kuin ulkona, mutta toisaalta säilyttäisi viileytensä pitkälle kesään.
Ja kun elokuun armoton taivas huutaisin silmille, olisi paikka, minne poiketa puutarhasta, hämärään rauhaan. 

Vedenneito

Siinä maailmassa, missä minulla olisi sellainen maaseutuasunto, millainen minulla kuuluisi olla, siellä olisi Poppelitemppeli ja Ajan tytär.

Poppelitemppelin päässä olisi lampi, ja lampi yhteydessä jokeen maanalla kulkevalla putkella, että kanavalla, joka erottaa poppelitemppelin rannasta.

Lammessa olisi puusta tehty versio Ajan tyttärestä.
Mustaksi tervattu, niin tasapainoitettu, että näyttäisi siltä, että tyttö istuu suoraan lammen vihriällä pinnalla, ja pohjaan ankkuroitu, mutta niin, että tuuli voisi ajaa patsasta ympäri allasta, mutta koskaan se ei koskisi rantaa.

Vedenneito olisi asemoitu niin, että periaatteessa Ajan tyttären ja Vedenneidon välillä olisi näköyhteys, mutta vain Ajantyttären luota olisi mahdollisuus, jos Vedenneito on oikeassa kohdassa lampea, nähdä molemmat. Koska lammella ei olisi venettä, vedenneidon luota ei näkisi Ajan Tytärtä.

Ja niin kuin aika koskisi Ajan Tytärtä, se koskisi myös Vedenneitoa, mutta toisella tavoin.

Yggdrasil

Jos minulla olisi, niin kuin tulisi olla, mieleni mukainen maaseutuasunto, tontille raivattaisiin aukio, ja aukiolle kuoppa, johon ajettaisiin hyvää maata, ja ulkokehältä stabiloitaisiin.

Aukiota varten tehtäisiin renkaita, betonista, sisämitaltaan 2,95 metriä.
Renkaat laitettaisiin pystyyn, kehään, niin että pohjalle tulisi tasoite, joka tasoittaisi sen passeliksi kahden ihmisen kävellä. Kehän läpimitta olisi jokseenkin 16,5 metriä.

Kehä tiivistettäisiin sisäpuolelta puoleenväliin asti, ja täytettäisiin mullalla, huolellisesti.

Renkaat massattaisiin sisäpuolelta sopivalla epoksilla kullanväriseksi, ulkosivulta vihreän harmaiksi. Renkaiden reunoihin laitettaisiin valorengas, ja renkaan sisäpuolelle liikkeen tunnistin, idea olisi, että pimeän aikaan rengas valaisi, mutta ei sitä rengasta, minkä sisällä kuljetaan, vaan kehän vastapäisen, ja valo kulkisi kullatussa käytävässä, niin että kuitenkin hämärin kohta olisi se, missä kuljetaan.

Ja kehän keskelle istutettaisiin saarni.
Ei muuta.

Ja elokuun iltoina puistossa kasvaisi saarni kultaisen kehän keskellä, ja kultaisessa kehässä kulkisi toisinaan valo.