Avainsana: Maatalous

Petjan Aikakirjat 2.20 – Minkä jumalan tähden te näette tuollaisen vaivan?

Siirtyminen maatalouteen oli välttämätön muutos, koska ihmisestä oli tullut liian tehokas metsästäjä, ja kykeni metsästämään jo lajeja sukupuuttoon. Tämä aiheutti sen niukkuuden joka pakotti ihmisen loikkaan seuraavalle tasolle.
Siitä voidaan olla erimieltä, oliko se loikka eteen, taakse, ylös, alas vai ansakuoppaan, mutta se oli tapahtui.
Maatalouden teki mahdolliseksi yhteistoiminta ja työnjako, ja nämä eivät olisi olleet mahdollsia, ilman keräilijämetsästäjän kykyjä, ja toisaalta, sen sisäänrakennetun vihamielisyyden ohittamista, mitä ihminen tuntee muukalaisia kohtaan.
Uskonnon, monijumalaisen uskonnon, vaikutus tarvittiin siirtämään ihminen uuteen kehitysvaiheeseen.
Aikaisemman animismin, jossa kaikella oli henki, sielu, jonkinlainen tahto ja suojelija, paikoilla, kivillä, puilla, eläimillä, korvasi jumalat, jotka muistuttivat paljon näitä henkiä, ja luultavasti olivat kehittyneet niistä, Zeus- ukkosen jumalana, tai Tapio, metsän ja metsästyksen jumala, ovat juuri tätä perua, joskin tähän Tapioon palaan vielä.

Olisiko ollut kaksi tai kolme päivää sitten, kun sanoin eräässä keskustelussa, jossa valitettiin sitä, että uskontoa käytetään vallan välineenä ja ihmisten hallitsemiseen, ettei koko uskonnolla ole muutoin merkitystä, jos sitä ei käytetä ihmisten hallitsemiseen.
Ja siinä se on.

Uskonto, yhteisiin jumaliin uskominen, se antoi yhteisölle vallan, tai me voimme sanoa myös, mahdollisuuden, organisoida toisiaan vastaan ikuisessa hävityssodassa olevat heimot jonkinlaisiksi suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jotka mahdollistivat hankkeet, jotka olivat yhtä heimoa suuremmat.

Vanhimmat jäänteet siitä, että ihminen on toiminut organisoidusti porukoissa, jotka ovat yli 150 hengen heimoja, ovat juuri uskonnollisia.
Maailman vanhin rakennus, temppelikokonaisuus, on noin 13 000 vuotta vanha Göbekli Tepen temppeli Turkissa, likellä Syyrian rajaa, on osoitus siitä, millaisiin hankkeisiin on tarvittu yli heimorajojen ulottuvaa yhteistyötä, mutta sen sijainti on myös osoitus siitä, ketkä yhteistyötä ovat tehneet.
Göbekli Tepe on ollut riistan vuotuisen vaellusreitin varressa, se on ollut loistavaa metsästysmaata, mutta myös paikassa, jossa on voinut ajatella, että osa saaliista on saatu talteen korkeammalle paikalle, missä on ollut kylmempää säilyttää saalista.
Temppelialue on myös rakennettu ennen viljelyä, mutta vain “hetkeä ennen” alueen vanhimmat osat ovat vanhempia kuin mikään tunnettu todiste maanviljelyksestä, mutta uudemmat osat suunnilleen saman ikäisiä.
Jotta tuollainen monimutkainen rakennelma on voitu saada aikaan, on ensinnäkin pitänyt olla aikaa tehdä sitä, toiseksi on pitänyt olla työvoimaa enemmän kuin vain yhden Dunbarin yksikön, 150 verran, ja lisäksi keräilyn ja metsästyksen ylijäämän on pitänyt olla sellainen, että aikaa ja resursseja rakennustyöhön on ollut, sekä organisaatiokulttuurin on pitänyt kehittyä tarpeeksi pitkälle, jotta suurisuuntainen, ennen näkemättömän suuri ja monimutkainen rakennushanke on voitu organisoida, joten todennäköisesti on ollut olemassa jonkinlainen työnjohto ja suunnitelma siitä, miten tämä asia saadaan aikaan.
Yhdessä tämä on tarkoittanut sitä, että ihmiskunta on ollut valmis vallankumoukseen, kulttuuri loikkaan, jossa irtaannutaan metsästyksestä.

Petjan Aikakirjat 2.14 – Tyhmä paljon työtä tekee…

Jotkut ressukat joskus selittävät, että eläissään sopusoinnussa luonnon kanssa, esi-isämme eivät tuhonneet luontoa, koska olivat tietoisia sen seurauksista, tai ettei ihminen olisi kyennyt siihen, mutta todisteet ovat selvät. Kulottammalla ihminen saattoi ajaa kokonaisia laumoja härkiä, hevosia, mammutteja, mitä vain suurriistaa kuolemaan.
Ja suurriistan katoaminen teki sitten lopun vaeltavista metsästäjistä.
Kala, äyriäiset, simpukat lisääntyivät ihmisen ruokavaliossa ja samaan aikaan ihmisen ruokavalioon tuli mukaan useita uusia kasveja, erityisesti Amerikassa.
Eurroopassa noin 10 000 vuotta sitten poro, peura ja kalat lisääntyvät ensin ihmisen ruokavaliossa, ja pikkuriista ja kasvikset lisääntyvät seuraavan muutaman tuhannen vuoden aikana. 

Afrikassa muutos näyttää alkaneen jo aikaisemmin, noin 50 000 vuotta sitten, jolloin löydettyjen pitkäaikaisten asuinsijojen jätteissä suurriista vähenee pienriistan- ja kasvisjäänteiden määrän kasvaessa. Samaan aikaan Afrikassa oli pitkä kuivakausi, kun jääkauden alkaessa sitoutui suuri osa kierrossa olevasta vedestä jäätiköihin, joita ei kuitenkaan ollut Afrikassa.
Näyttää siltä, mutta selkeitä todisteita ei ole, että tämä kuivakausi oli keskeisiä syitä nykyihmisen leviämiselle; ihmisen neuvokkuus ja kulttuurievoluutio auttoivat ihmistä selviämään seuraavat 30-40 000 vuotta.
Kasvisyönnin lisääntyminen näkyy siinä, miten jauhinkivilöydöt lisääntyvät. Vanhin löydetty on juuri Afrikasta, otettu käyttöön noin 49 000 vuotta sitten, ja siitä se lähti. 

Resurssien niukkeneminen näkyy myös siinä, miten samaan aikaan kun Nubian arkoelogisissa kohteissa näkyy siementen, kalan ja simpukoiden jäänteiden kasvu, löytyy myös enemmän ihmisen luita, joissa näkyy taistelun jälkiä. Kuitenkaan todisteiden mukaan alueella ei siirrytty maanviljelyyn muuta maailmaa pidempään, vaan näyttää, että sen alueen luonnon monipuolisuus antoi mahdollisuuden monipuoliseen ravintoon, mutta resursseista jouduttiin taistelemaan silloin, noin 40 000 vuotta sitten.
Jääkauden loppuminen tarkoitti ihmisille globaaliasopeutumista uuteen tilanteeseen. Samaan aikaan, kun sateet lisääntyivät sisämaassa, suuret alueet Euroopassa, Pohjanmeren alue, ja Kaakkois-Aasiassa jäivät veden alle, Skandinavia tuli esiin jään alta ja tarjosi peuroille ja hirville vielä tilaisuuden vetäytyä pohjoiseen ja viimeiset mammutit laidunsivat Sahalinin niemimaalle, joka muuttui saareksi veden noustessa.

Puusta katsoen näyttää siltä, että maatalouden harjoittaminen olisi jotenkin parempi bisnes, mukavampaa, kuin keräily ja metsästys, mutta ei se niin yksinkertaista ollut.
Katsokaa tilannetta sieltä ihmisen tarinan alkupäästä.
Yhteisön jokainen jäsen oli oikeutettu keräilyyn ja metsästykseen yhteisön nautinta-alueella, ja koska jokainen teki kykynsä mukaan ja sai tarpeensa mukaan, enempään työtä kuin oli tarpeen näiden vaatimattomien tarpeiden tyydyttämiseksi, ei tarvinnut tehdä.
Kun on tutkittu niin sanottujan luonnonkansojen elämää, ravinnon hankkimiseen käytetään 2-3 tuntia päivässä.
Esimerkiksi Etelä-Afrikan keräilijä-metsästäjä saneilla oli maanviljelystä harjoittavia naapurikansoja, mutta vain aniharva heistä jäljitteli heitä, ja siihen on selvä syy. 

Maatalous tarkoittaa lisää työtä ja …

Petjan Aikakirjat 2.13 – Vive l’r/evolution

Monet kuvittelevat, että ihminen eli ennen jotenkin suloisessa sopusoinnussa luonnon ja ympäristön kanssa.
Ja kilin vitut.

Mesoliittisen ajan lopussa ihminen oli tarpeeksi kehittynyt peto ryhtyäkseen ekokatastrofiksi, ja kykeni saalistamaan lajeja sukupuuttoon. 

Ranskasta on löydetty jyrkänne, jolta esi-isämme ovat ajaneet hevoslauman rotkoon. Sen pohjalla on 20 000 hevosen luut. Ukrainassa on paikka, josta on ajettu jyrkänteeltä 3 000 mammuttia. 
Kuitenkin ihminen on vielä tuohon aikaan elänyt pienissä heimoissa, korkeintaan 200 yksilön yhteisöissä, mukaan luettuna niin sylivauvat kuin isoäidit.  

Kun ihminen oppi hallitsemaan tulta, se alkoi muuttamaan ympäristöään raskaalla kädellä.

U.S. Forest Service photo.

Ei Pohjois-Amerikan preeriat ole mitään tuulen ja sään aikaan saamaa, vaan ihmisen, joka kulotti maan ajaakseen biisonit ansaan. 
On tutkittu, että ihminen tuhosi tulen keksimisen jälkeen 32 lajia suurriistaa yksin Etelä-Afrikassa, vajaassa 2000 vuodessa.
Eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että kun ihminen siirtyi Amerikkaan pitkin Alaskan jääkäytävää, ei heitä ollut kuin noin 1000 yksilöä, mutta tullessaan neitseellisille metsästysmaille, jossa riistaa oli paljon, sääolot siedettävät ja ennen muuta, riista ei osannut pelätä ihmistä, populaatio olisi lisääntynyt 1% vuosivauhtia, se tarkoittaa, että 1000 vuodessa, minä aikana ihminen levittäytyi koko mantereelle, väki lisääntyi tuhannesta yksilöstä yli kahdenmiljoonaan. 
Ja kuten olen teille toistanut ja toistanut, liha muutti ihmisen älykkäämmäksi ja tehokkaammaksi, joka teki ihmisestä yhä tehokkaamman metsästäjän, itse metsästys lisäsi ihmisen yhteistyökykyä, ja tämä taas…
Koska evoluutio oli tähän mennessä tehnyt ihmisestä tarpeeksi älykkään, että se kykeni yhteistyöhön, suunnitelmallisuuteen, ennakointiin ja ajatelemaan asioita hieman pidemmälle, geenievoluution rinnalla kulttuurievoluutio vaikutti lajin kehitykseen.
Kun aikaisemmin saaliit ja metsästäjät pysyivät tasapainossa, koska jos saaliit vähenivät, niin väheni saalistajatkin. Ihminen oli kehittynyt tämän ylitse, se kykeni kulttuurievoluution vuoksi ja kaikkiruokaisena lajina ylittämään tämän rajan, ja vaikka jokin saalislaji romahti, ihmisten määrä ei enää romahtanut samaa tahtia, siirryttiin toisenlaiseen ravintoon, sopeuduttiin, vaihdettin aluetta ja taas jatkettiin ekokatastrofia.
Ja sitten alettiin kasvattaa sitä syötävää, pitää karjaa, suojella sitä muilta pedoilta, jotta turvattasiin oma heimo.
Tämä oli neoliittinen vallankumous, maatalouden synty, joka nykytutkijoiden mukaan alkoi suunnilleen samaan aikaan ja samankaltaisena noin kahdeksalla alueella maailmassa. 

Ruotsin tie

Kuten kaikki, jotka nyt ylipäänsä jostakin jotakin tietävät, tietävät, Kepu on kansakunnan syöpä, mutta toisin kuin urheilun kanssa, keskiolut ja runsas sukupuolielämä ei pelasta siltä.

Kepu on vääntänyt Suomea väärään suuntaan kauemmin kuin on ollut olemassa; se aloitti sen omalla nimellään Maalaisliitto ja jatkaa sitä Keskustapuolueen salanimen turvin. Väite että kepu olisi keskuslainen puolue on kuin keskustapuolue, törkeää vääristelyä, kun oikeasti kyseessä on agraarisosialistinen konservatiivipuolue, jonka tarkoitus on sosialisoiduilla varoilla turvata omille kannattajilleen nostalginen elämäntapa menneisyyden onnelassa, jota ei oikeasti ole koskaan ollutkaan.

Rutger Macklean

Tämän kansallinen vaiva aloitti kansakunnan piinaamisen viime vuosisadan alussa, ajamalla maahan torpparilakia, joka antoi torppareille oikeuden lunastaa tilansa. Vaikka toisaalta silloisessa poliittisessa tilanteessa lain säätämisen saattaa nähdä kauniissa valossa, se merkitsi 46 645 pientilan syntymistä, ja tätä kautta vahingoitti ja pitkällä tähtäimellä vaurioitti syvästi Suomen kehitystä.

Suomen ja Ruotsin maatalous lähti kehittymään eri teille sen myötä että Suomen sodan jälkeen Suomesta itsenäistyi Suomen Suuriruhtinaskunnaksi, joka peri Ruotsin lain sinällään.

Tilojen pilkkominen pienempiin osiin sallittiin Ruotsin lain mukaan 1751, jota vielä täydennettiin vuoden 1757 maanjakolailla, ns. isojaolla.
Monimutkaisten jakosääntöjen selittäminen on tässä yhteydessä tarpeetonta, mutta tilojen pilkkominen pienempiin oli kuitenkin pitkään vaikeaa ja monimutkaista luvan varaista toimintaa. Samassa yhteydessä sallittiin myös torppien perustaminen muillekin kuin aateliskartanoille.

Isojako ja torpparilaitos, per se, oli maatalouden kehittämiselle erittäin iso askel ja lisäsi Ruotsin maataloudentuotantoa merkittävästi.

Mutta vaikka torpparilaitos lähti kehittymään vasta 1700-luvun puolesta välistä, niin Ruotsissa lähti kehityksen seuraava aalto vain muutamaa vuosikymmentä myöhemmin, kun Ruotsin maataloutta alkoi omalta maatilaltaan uudistaa Paroni Rutger Macklean, vuodesta 1783 alkaen.

Paroni Rutger Macklean toki uudisti monella muullakin tapaa maataloutta, pisti toimeen isojaon torpillaan, kehitti viljelymenetelmiä, loi Skånen nyt perinteisen maalaistalon mallin, hän ennen kaikkea toi rahan maaseudulle. Lue lisää ”Ruotsin tie”

Ruotsin maatalousuudistus

Kuten kaikki, jotka nyt ylipäänsä jostakin jotakin tietävät, tietävät, Kepu on kansakunnan syöpä, mutta toisin kuin urheilun kanssa, keskiolut ja runsas sukupuolielämä ei pelasta siltä.

Kepu on vääntänyt Suomea väärään suuntaan kauemmin kuin on ollut olemassa; se aloitti sen omalla nimellään Maalaisliitto ja jatkaa sitä Keskustapuolueen salanimen turvin. Väite että kepu olisi keskuslainen puolue on kuin keskustapuolue, törkeää vääristelyä, kun oikeasti kyseessä on agraarisosialistinen konservatiivipuolue, jonka tarkoitus on sosialisoiduilla varoilla turvata omille kannattajilleen nostalginen elämäntapa menneisyyden onnelassa, jota ei oikeasti ole koskaan ollutkaan.Tämän kansallinen vaiva aloitti kansakunnan piinaamisen viime vuosisadan alussa, ajamalla maahan torpparilakia, joka antoi torppareille oikeuden lunastaa tilansa. Vaikka toisaalta silloisessa poliittisessa tilanteessa lain säätämisen saattaa nähdä kauniissa valossa, se merkitsi 46 645 pientilan syntymistä, ja tätä kautta vahingoitti ja pitkällä tähtäimellävaurioitti syvästi Suomen kehitystä.

 

Suomen ja Ruotsin maatalous lähti kehittymään eri teille sen myötä että Suomen sodan jälkeen Suomesta itsenäistyi Suomen Suuriruhtinaskunnaksi, joka peri Ruotsin lain sinällään.

Tilojen pilkkominen pienempiin osiin sallittiin Ruotsin lain mukaan 1751, jota vielä täydennettiin vuoden 1757 maanjakolailla, ns. isojaolla.
Monimutkaisten jakosääntöjen selittäminen on tässä yhteydessä tarpeetonta, mutta tilojen pilkkominen pienempiin oli kuitenkin pitkään vaikeaa ja monimutkaista luvan varaista toimintaa. Samassa yhteydessä sallittiin myös torppien perustaminen muillekin kuin aateliskartanoille. Lue lisää ”Ruotsin maatalousuudistus”