Avainsana: meemievoluutio

Petjan Aikakirjat 2.13 – Vive l’r/evolution

Monet kuvittelevat, että ihminen eli ennen jotenkin suloisessa sopusoinnussa luonnon ja ympäristön kanssa.
Ja kilin vitut.

Mesoliittisen ajan lopussa ihminen oli tarpeeksi kehittynyt peto ryhtyäkseen ekokatastrofiksi, ja kykeni saalistamaan lajeja sukupuuttoon. 

Ranskasta on löydetty jyrkänne, jolta esi-isämme ovat ajaneet hevoslauman rotkoon. Sen pohjalla on 20 000 hevosen luut. Ukrainassa on paikka, josta on ajettu jyrkänteeltä 3 000 mammuttia. 
Kuitenkin ihminen on vielä tuohon aikaan elänyt pienissä heimoissa, korkeintaan 200 yksilön yhteisöissä, mukaan luettuna niin sylivauvat kuin isoäidit.  

Kun ihminen oppi hallitsemaan tulta, se alkoi muuttamaan ympäristöään raskaalla kädellä.

U.S. Forest Service photo.

Ei Pohjois-Amerikan preeriat ole mitään tuulen ja sään aikaan saamaa, vaan ihmisen, joka kulotti maan ajaakseen biisonit ansaan. 
On tutkittu, että ihminen tuhosi tulen keksimisen jälkeen 32 lajia suurriistaa yksin Etelä-Afrikassa, vajaassa 2000 vuodessa.
Eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että kun ihminen siirtyi Amerikkaan pitkin Alaskan jääkäytävää, ei heitä ollut kuin noin 1000 yksilöä, mutta tullessaan neitseellisille metsästysmaille, jossa riistaa oli paljon, sääolot siedettävät ja ennen muuta, riista ei osannut pelätä ihmistä, populaatio olisi lisääntynyt 1% vuosivauhtia, se tarkoittaa, että 1000 vuodessa, minä aikana ihminen levittäytyi koko mantereelle, väki lisääntyi tuhannesta yksilöstä yli kahdenmiljoonaan. 
Ja kuten olen teille toistanut ja toistanut, liha muutti ihmisen älykkäämmäksi ja tehokkaammaksi, joka teki ihmisestä yhä tehokkaamman metsästäjän, itse metsästys lisäsi ihmisen yhteistyökykyä, ja tämä taas…
Koska evoluutio oli tähän mennessä tehnyt ihmisestä tarpeeksi älykkään, että se kykeni yhteistyöhön, suunnitelmallisuuteen, ennakointiin ja ajatelemaan asioita hieman pidemmälle, geenievoluution rinnalla kulttuurievoluutio vaikutti lajin kehitykseen.
Kun aikaisemmin saaliit ja metsästäjät pysyivät tasapainossa, koska jos saaliit vähenivät, niin väheni saalistajatkin. Ihminen oli kehittynyt tämän ylitse, se kykeni kulttuurievoluution vuoksi ja kaikkiruokaisena lajina ylittämään tämän rajan, ja vaikka jokin saalislaji romahti, ihmisten määrä ei enää romahtanut samaa tahtia, siirryttiin toisenlaiseen ravintoon, sopeuduttiin, vaihdettin aluetta ja taas jatkettiin ekokatastrofia.
Ja sitten alettiin kasvattaa sitä syötävää, pitää karjaa, suojella sitä muilta pedoilta, jotta turvattasiin oma heimo.
Tämä oli neoliittinen vallankumous, maatalouden synty, joka nykytutkijoiden mukaan alkoi suunnilleen samaan aikaan ja samankaltaisena noin kahdeksalla alueella maailmassa. 

Petjan Aikakirjat 2.8 Oolla on meritys työssä ja otona.

Evoluutio korosti sukupuolien kokoeroa.
Se on olemassa kai suunnilleen kaikissa selkärankaisissa.
Ja koko vaikutti työnjakoon.

Suurriistan metsästys ei ehkä niinkään johtanut kokoeroon, kun niin, että kokoero johti suurriistan metsästykseen. Ehkä, mahdollisesti, en muista, siitä on niin kovin paljon aikaa.
Mutta saattoi olla, että syy, miksi suurriistaa alettiin metsästämään, ei ollut niinkään se, että se olisi ollut tarpeen, vaikka se muuttikin ihmistä, mutta sen syy ei ollut varsin pula proteiinista, vaan sen merkitys oli kulttuurillinen.
Luolien kuvissa on paljon kuvia häristä ja biisoneista.
Niiden metsästys, per se, oli kulttuurillinen kysymys, riitti, tapa lauman uroksille toimia yhdessä, osoittaa yhteenkuuluvaisuutta, merkityksensa, voimansa ja rohkeutensa, mutta se muutti kulttuuria ja evoluutiota. 
Se ajoi ihmisen uudelle kehitysasteelle, toiselle tasolle, loi uuden organisaatiotason, vaikka siitä oli vielä pitkä matka heimoja suurempiin kokoneisuuksiin, silloin pääsimme matkalle.

Tämä suurriistan metsästys korosti miehen ja naisen asemaa. Asema oli eri jo ennen.
Vaikka tehtävissä ei hirvittävästi eroa, niin koko ja asema evoluutiossa loivat eroja. Miehet ovat evoluution tykinruokaa.

Mutta kun suurriistaa alettiin metsästää, se toi entistä enemmän esiin sen, miten miehet metsästävät suurriistaa, mutta naiset ovat lasten ja ruuanlaiton parissa.
Tämä on näkyvissä ympäri maailman.
George Peter Murdock jonka johdolla aikoinaan tehtiin kulttuurien vertailujärjestelmä sekä perustettiin Human Relations Area Files järjestö tutkimaan inhimillisten kulttuurien monimuotoisuutta loi tutkimusryhmänsä kanssa alla olevan taulukon, joka pohjautuu 155 yhteiskunnan vertailuun.
YM on yksinomaan miesten työ
PM on pääasiassa miesten työ
MT on molempien työ
PN on pääasiassa naisten työ
YN on yksinomaan naisten työ

YM PM MT PN YN
Isojen merieläinten metsästys 48 0 0 0 0
Metallin sulatus 37 0 0 0 0
Metallityöt 85 1 0 0 0
Isojen maaeläinten metsästys 139 5 0 0 0
Puutyöt 150 3 1 1 0
Kivityöt, 67 0 6 0 0
luu-, sarvi- ja kotilotyöt 71 7 2 0 0
Maanraivaus ja viljely 95 34 6 3 1
Kalastus 83 45 8 5 2
Isojen eläinten paimennus 54 24 14 3 3
Maanmuokkaus 66 27 14 17 10
Nahan muokkaus 39 4 2 5 31
Pienten eläinten metsästys 27 3 9 13 15
Viljely 27 35 33 26 20
Sadonkorjuu 10 37 34 34 26
Rikkaruohojen kitkeminn 22 23 24 30 32
Lypsäminen 15 2 8 2 21
Pienten eläinten paimentaminen 19 8 14 12 44
Kutominen 24 0 6 8 50
Pienten merieläinten keräily 11 4 1 12 27
Puiden kokoaminen 25 12 12 23 94
Vaatteiden valmistus 16 4 11 13 78
Keramiikan valmistus 14 5 6 6 74
Villikasvien keruu 6 4 18 42 65
Maitotuotteiden valmistus 4 0 0 0 24
Kehrääminen 7 3 4 5 72
Peseminen 5 0 4 8 49
Veden kantaminen 4 4 8 13 131
Keittäminen 0 2 2 63 117
Ruuanlaitto 3 1 4 21 145

Mutta älkää luulko että tämä jää tähän. Tämä asia varmaan pulpahtaa uudelleen esiin viimeistään Petjan Aikakirjojen osassa 45.7
Ellei jo aikaisemmin.