Avainsana: nälänhätä

Pula-ajan reseptit

Tällä viikolla kävi vieraita, jotka kestimme pula-ajan hengessä.

Sienet tulivat hitaasti suomalaiseen ruokavalioon.
Suurina nälkävuosina niitä suositeltiin hätäravinnoksi, mutta siitä huolimatta vasta siirtokarjalaisten leviämisen myötä ne tulivat länteen ja ei-karjalaisille tulivat tutuiksi sitten kun karjalaiset alkoivat sekottua muuhun väestöön.
Vielä minun lapsuudessani opetettiin, että kaikki sienet pitää talloa nurin, ettei kukaan ymmärtämätön pistä niitä suuhunsa, eikä äitini luultavasti ikinä pistänyt sientä suuhunsa.

Herkullista kaalia. 
Tämä on suurperheen annos, meitä oli pöydän ääressä kuusi henkeä, ja silti jäi neljännes syömättä.

  • 1 kaali
  • 6 porkkanaa
  • 2 sipulia
  • 100g sieniä
  • Suolaa ja vettä

Kaali leikataan neljään osaan ja laitetaan suureen kattilaan, palojen väliin viipaleiden porkkanat ja ruskistettu sipuli, sekä sienet.
Keitetään hitaasti kypsäksi. Lue lisää ”Pula-ajan reseptit”

Pula-ajan ampumahiihtokilpailu

Suomalaisilla oli vuonna 1918 jäsenten välinen ampumahiihtokilpailu, kun kapinallisten oikeistolaiset ja vasemmistolaiset ottivat yhteen.

Koko tilanteen takana oli leivän hinta.

Suomella oli takana pitkä ja raju nousukausi.
Japanin sodassa oli Venäjä menettänyt laivastonsa ja se aloitti rajun uudelleen varustautumisen,  josta Suomi hyötyi suuresti, sillä Suomella oli edullinen tullisopimus Venäjän kanssa, josta syystä Venäjä laivasto teetti Suomessa liki kaiken, mitä Suomen teollisuus vain pystyi toimittamaan.

Lue lisää ”Pula-ajan ampumahiihtokilpailu”

Pula-ajan sunnuntai

Syötiin aamiainen vieraiden kanssa, leipää, kasvistahnaa, vähän juustoakin, ja sitten lähdettiin kaupungille.

Kaupungilla oli kova halu lähteä syömään jonnekin, mutta mikä hyvänsä ateria olisi yksinään vastannut koko päivän ruokaa, ja ylikin, joten kävimme katsomassa neljä näyttelyä ja tyydyimme eväänä oleviin kuiviin näkkileipiin.

Illalla sitten lihalientä, uuniperunaa ja uunissa paahdettuja kasviksia.

Ja iltapalaksi vielä pari palaa leipää, päällä kasvistahnaa. Lue lisää ”Pula-ajan sunnuntai”

Pula-ajan vieraat

Meidän kahden viikon pula-ajan perusta on vuoden 1942 annoksissa, mutta kuitenkin niin, että juurekset, kuten sota-aikana peruna, eivät ole säännösteltyjä.
Juuri silloin, keväällä -42, tilanne oli tiukin, vaikkakin sadothan huonontuivat koko ajan.

Vuonna 1942 / 1 066 tuhatta tonnia (70 % vuoden 1939 sadosta)

Vuonna 1943 / 1 029 tuhatta tonnia (68 %vuoden 1939 sadosta)

Vuonna 1944 / 827 tuhatta tonnia (55 %vuoden 1939 sadosta)

Vuoden 1945 sato oli vielä vuoden 1944 satoakin pienempi.

Kuitenkin lihan ja voin määrää voitiin kasvattaa vuoden 1942 loppu puolelta, vaikka sitten vastaavasti, sokerin määrä pieneni vain 250 grammaan kuukaudessa.

Lauantaina aamu lähti tavanomaisin elkein. Lue lisää ”Pula-ajan vieraat”

Pula-ajan punajuurikeitto

Neljäs päivä meni aika hyvin.
Töissä oli hetki, jolloin vähän heikotti, sillä olin kuitenkin ollut pienillä annoksilla; aamiaiseksi kaksi palaa ruisleipää ja kaksi viipaletta juusto, lounaaksi kaksi palaa näkkileipää ja sitten oli töissä mukana hätävaranäkkileipä, jonka söin kun alkoi heikottamaan.  Lisäksi asiakas tarjosi muutaman pähkinän,.

Maitokortti vuodelta 1942

Lue lisää ”Pula-ajan punajuurikeitto”