Siirtyminen maatalouteen oli välttämätön muutos, koska ihmisestä oli tullut liian tehokas metsästäjä, ja kykeni metsästämään jo lajeja sukupuuttoon. Tämä aiheutti sen niukkuuden joka pakotti ihmisen loikkaan seuraavalle tasolle.
Siitä voidaan olla erimieltä, oliko se loikka eteen, taakse, ylös, alas vai ansakuoppaan, mutta se oli tapahtui.
Maatalouden teki mahdolliseksi yhteistoiminta ja työnjako, ja nämä eivät olisi olleet mahdollsia, ilman keräilijämetsästäjän kykyjä, ja toisaalta, sen sisäänrakennetun vihamielisyyden ohittamista, mitä ihminen tuntee muukalaisia kohtaan.
Uskonnon, monijumalaisen uskonnon, vaikutus tarvittiin siirtämään ihminen uuteen kehitysvaiheeseen.
Aikaisemman animismin, jossa kaikella oli henki, sielu, jonkinlainen tahto ja suojelija, paikoilla, kivillä, puilla, eläimillä, korvasi jumalat, jotka muistuttivat paljon näitä henkiä, ja luultavasti olivat kehittyneet niistä, Zeus- ukkosen jumalana, tai Tapio, metsän ja metsästyksen jumala, ovat juuri tätä perua, joskin tähän Tapioon palaan vielä.
Olisiko ollut kaksi tai kolme päivää sitten, kun sanoin eräässä keskustelussa, jossa valitettiin sitä, että uskontoa käytetään vallan välineenä ja ihmisten hallitsemiseen, ettei koko uskonnolla ole muutoin merkitystä, jos sitä ei käytetä ihmisten hallitsemiseen.
Ja siinä se on.
Uskonto, yhteisiin jumaliin uskominen, se antoi yhteisölle vallan, tai me voimme sanoa myös, mahdollisuuden, organisoida toisiaan vastaan ikuisessa hävityssodassa olevat heimot jonkinlaisiksi suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jotka mahdollistivat hankkeet, jotka olivat yhtä heimoa suuremmat.
Lue lisää ”Petjan Aikakirjat 2.20 – Minkä jumalan tähden te näette tuollaisen vaivan?”
Avainsana: neoliittinen vallankumous
Petjan Aikakirjat 18 – Vallankumous! – miten vitussa se onnistui?
Olen toistanut sitä, kertonut siitä, puhunut siitä ja kirjoittanut siitä. Saattaa olla että olen laulanutkin siitä
Ne esi-isät, ne ennen ihmistä, ja ne ihmiset, kauan ennen sitä, elivät pienissä yhteisöissä, perhekunnat, saman isoäidin kerralla elossa olevat jälkeläiset, kerralla suunnilleen tusina, eli se porukka, jonka kanssa voimme viestiä tehokkaasti. Joka on urheilussa ja armeijan joukkueissa, sekä elokuvien nimissä, 12 rohkeaa miestä, likainen tusina, ja Ocean eleven…
Sitten on se Dunbarin luku, noin 150, jonka kykenemme muistamaan, ja joihin voitte luontaisesti tuntea yhteenkuuluvuutta.
Minulla on teille huonoja uutisia.
Oliko se sanonta koiran tavoista, jos et voi naida tai syödä sitä, kuse sen päälle.
Me olemme pikkuisen pahempia.
Olemme luonnostamme epäluuloisia ja murhanhimoisia paskiaisia, joiden wetwaressa on perusasetuksena, että jos et ole meidän jengiä, tappamme sinut, ehkä panemme sinua, tai puolisoasi, mutta tapamme silti.
Esihistoriamme, käytännössä koko sen ajan, esi-isämme taistelivat toisiaan vastaan, jokainen heimo, yhteisö, joka perkeleen porukka, joka siihen pystyi, kävi pysyvää hyökkäyssotaa koko maailmaa vastaan ja joka ei pystynyt, juoksi tai kuoli.
Lue lisää ”Petjan Aikakirjat 18 – Vallankumous! – miten vitussa se onnistui? ”
Petjan Aikakirjat 2.17 – Pieni askel kohti geneettistä herruutta
Vaikka esi-isät ilmeisesti käyttävät sekä aborttia, lapsenmurhaa että pitkää imetysaikaa, ilmeistä on, että siitä huolimatta väestö kasvoi metsästäjä-keräilijöillä oli joillakin alueilla niin suuri väestönkasvu, ettei alueen kantokyky riittänyt ja väestö romahti, mutta taas nousi, kun riistaa taas oli tarpeeksi saatavilla.
Lisäksi muuttoliike toi samoille alueille väestöä, joka johti sitten ylikulutukseen. 
Näyttää siltä, että maatalous syntyi juuri samoilla alueilla, joissa aikaisemmin oli vallinnut riistan yltäkylläisyys, ja itseasiassa näyttää juuri siltä, että loppuun metsästettyn riistan vaellusreiteille syntyivät ensimmäiset kaupunkimaiset yhteisöt, ja osin maatalouden synty liittyy juuri tähän, että ensin alettiin odottaa paikalle tulevaa karjaa, ja vasta sitten alettiin ottaa saalista elävänä varastoon, kasvattaa karjaa.
Samalla tavalla näyttäisi että ensimmäiset pellot syntyivät karjan vaellusreittien tuntumaan, sinne missä ihmisiä oli. Mutta kuten taisin aikaisemmin sanoa, näyttää siltä että maatalous keksittiin samaan aikaan kahdeksassa paikassa maailmalla, hieman eri variantein ja karjareittien yhteyteen näyttää syntyneen maatalousyhteisöjä ainakin nykyisen Turkin, Irakin ja Pakistanin alueille.
Neoliittisessa vallankumouksessa naiset olivat pääosassa. Siirtymävaiheessa miehet edelleen kulkivat saaliin perässä ja suojelivat nautinta-alueita hupenevien resurssien aikana Lue lisää ”Petjan Aikakirjat 2.17 – Pieni askel kohti geneettistä herruutta”
Petjan Aikakirjat 2.13 – Vive l’r/evolution
Monet kuvittelevat, että ihminen eli ennen jotenkin suloisessa sopusoinnussa luonnon ja ympäristön kanssa.
Ja kilin vitut.
Mesoliittisen ajan lopussa ihminen oli tarpeeksi kehittynyt peto ryhtyäkseen ekokatastrofiksi, ja kykeni saalistamaan lajeja sukupuuttoon.
Ranskasta on löydetty jyrkänne, jolta esi-isämme ovat ajaneet hevoslauman rotkoon. Sen pohjalla on 20 000 hevosen luut. Ukrainassa on paikka, josta on ajettu jyrkänteeltä 3 000 mammuttia.
Kuitenkin ihminen on vielä tuohon aikaan elänyt pienissä heimoissa, korkeintaan 200 yksilön yhteisöissä, mukaan luettuna niin sylivauvat kuin isoäidit.
Kun ihminen oppi hallitsemaan tulta, se alkoi muuttamaan ympäristöään raskaalla kädellä.
Ei Pohjois-Amerikan preeriat ole mitään tuulen ja sään aikaan saamaa, vaan ihmisen, joka kulotti maan ajaakseen biisonit ansaan.
On tutkittu, että ihminen tuhosi tulen keksimisen jälkeen 32 lajia suurriistaa yksin Etelä-Afrikassa, vajaassa 2000 vuodessa.
Eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että kun ihminen siirtyi Amerikkaan pitkin Alaskan jääkäytävää, ei heitä ollut kuin noin 1000 yksilöä, mutta tullessaan neitseellisille metsästysmaille, jossa riistaa oli paljon, sääolot siedettävät ja ennen muuta, riista ei osannut pelätä ihmistä, populaatio olisi lisääntynyt 1% vuosivauhtia, se tarkoittaa, että 1000 vuodessa, minä aikana ihminen levittäytyi koko mantereelle, väki lisääntyi tuhannesta yksilöstä yli kahden miljoonaan. Lue lisää ”Petjan Aikakirjat 2.13 – Vive l’r/evolution”