Avainsana: opiskelijat

Stadin opiskeleva työvoima

Jotta Helsingin kaltainen kaupunki toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, sekä sen asukkaiden ja sen ympäristön kannalta, sen tulisi täyttää tietyt tekijät.

Tässä yhteydessä minun on turha alkaa puhumaan kaupungin alatyypeistä, maakuntakaupungeista, maalaiskaupungeista, teollisuustaajamista, jne, koska puhumme Helsingistä, pääkaupungista, ja ainoasta paikkakunnasta Suomessa, jolla on edellytyksiä toimia suurkaupunkina, vaikka se onkin kansainvälisesti keskisuurikaupunki.

Hyvin kaupungin alaraja menee jossakin puolen miljoonan asukkaan kohdalla. Periaatteessa pienikin kaupunki voi toimia ihan hyvin, mutta sen merkitys jää silloin regionaaliksi, eikä se kykene tuottamaan kaikkea sitä hyvää, mitä suurempi kaupunki kykenee tuottamaan.

Yksi tekijä hyvässä kaupungissa on korkeakoulujen määrä, laatu ja opiskelijoiden määrä.

Korkeakouluissa on tärkeää se, että ne ovat monipuolisia, jos kaupungissa on vain yksi korkeakoulu, joka on erikoistunut johonkin niche-tieteeseen, se ei välttämättä paljoa lämmitä, korkeakouluja pitää olla alueella useampia, niin että ne kattavat erilaisia tieteen aloja, ja lisäksi korkeakouluja pitää olla erilaisia. Voisi sanoa, että korkeakouluja pitäisi olla alueella vähintään kolme. Lue lisää ”Stadin opiskeleva työvoima”

Hyvä Stadi, melkein.

Helsingissä on moni asia erinomaisella tolalla

Meillä on suhteellisen hyvin päivähoitopaikkoja, vaikka kouluilla on ongelmia, niitä on kuitenkin vähemmän kuin monissa muissa paikoissa, ja iso osa niistä johtuu sitten valtiosta. Meillä on täällä peräti 64 000 korkeakouluopiskelijaa, joista noin 70% on myös helsinkiläisiä opiskelija statuksen ulkopuolella.

Helsingin joukkoliikenne toimii hyvin, vuodesta toiseen Helsingin joukkoliikenne pääsee maailmalla kolmen parhaan joukkoon standartisoiduissa tutkimuksissa.

Vaikka terveydenhoidossa on ongelmia, se toimii paremmin kuin monella muulla paikkakunnalla, ja kaupungin ja Yliopiston yhteistyö toimii hyvin.

Helsingillä on väkilukuun nähden hyvät lentoyhteydet, ja maailman mitassa poikkeuksellisen runsas matkustajasatama, aivan maailman huipulla.

Stadin raideliikenne voisi toimia paremmin, vaikka sitä ollaankin kehitetty pontevasti ja uusia suunnitelmia on.

Helsinki on Suomen veturi monessa mielessä.

Kuitenkin ongelmiakin on, osa niistä on kotoperäisiä, osa niistä on agraarisosialistisen konservatiivipuolueen ja heidän myötäilijöittensä aiheuttamia.

Monet Helsingin ongelmat liittyvät rakentamiseen, suorasti ja epäsuorasti.

Stadin keskeisin ongelma on asumisen hinta.

Viime vuoden keväällä juttelin kahden terveydenhoidon ammattilaisen kanssa, joista molempien omalle erityisosaamiselle löytyisi Stadista tarvetta, mutta kumpikin on sitten muualla, ja muissa tehtävissä, koska Stadissa on liian kallista asua.  Toinen on sitten ravintola-alan hommissa läntisellä Uudellamaalla, ja toinen vähemmän ammattitaitoa vaativassa tehtävässä alueella, missä lapset voivat käydä koulunsa ruotsiksi loppuun, ja on jossa on varaa lapsiperheen asua yhden ihmisen palkalla.

Korkea asumisen hinta tarkoittaa, että monet työssä käyvätkin ihmiset ovat riippuvaisia yhteiskunnan tukijärjestelmistä, asumistuesta tai ihan sosiaalituista.  Asumisen hinta jättää myös kaupunkilaisille vähemmän rahaa käytettäväksi palveluihin, ja sitä kautta, asumisen hinta hidastaa palvelualojen kehittymistä, yritysten perustamista ja tämä taas heijastuu työpaikkojen syntyyn.

Mutta mitä voisi tehdä, jotta Helsingistä tulisi vielä parempi?