Avainsana: oppiminen

野獣王記』1.2 文化は学問である

蚊を思い浮かべればいい。

いや、蚊を思い浮かべるのではなく、トンボを思い浮かべるのです。トンボが生まれるとき、ゲノムにある特定の反応がプログラムされているのです。トンボには学習がなく、このようなシステムを閉反応モデルと呼びます。

高度な種であればあるほど、脳の容量が大きく、経験から学ぶことができ、学んだことに応じて反応を変えていきます。

その意味で、原始的なトンボと、たとえばタコとの間には大きな違いがある。しかし、タコと、たとえばただの猫との間にも大きな距離があり、潜在的なものだ。だからこそ、タコは文化を作らず、知能の割には皿の上のフリタータになっているのである。

母親が子猫に体を洗うこと、床からソファに登ること、食べ物を探すことを教えるとき、猫にも他者から学ぶ文化があると言えるでしょう。そして、その過程で、猫や犬の習性やニーズ、人間との付き合い方を教える人間がいるのです。 Lue lisää ”野獣王記』1.2 文化は学問である”

Petjan aikakirjat 1.3. Vallankumouksellinen kulttuurievoluutio

Ihminen, oppiessaan ihmiseksi, loi kulttuurin, joka mahdollisti sopeutumisen oppimisen, edistyksen kautta useampaan ekosysteemiin, kuin ilman oppimista olisi ollut mahdollista. Siinä missä sudenkorento tai mustakala on oman ohjelmistonsa ja sen satunnaisten bugien vanki, ihminen voi kielensä avulla kertoa, että vesi löytyy tuolta, ja että nämä juuret saivat vatsan kipeäksi, nuo eivät. Näin ihminen, oppimisen, kulttuurin ja oppimisen kulttuuri avulla saattoi levitä erilaisiin ekosysteemeihin. 

Kun ekosysteemit vaihtelevat ihmisen alkukodin, läntisen Afrikan suistomailta Siperian tundrille, on tietyissä rajoissa myös biologinen evoluutio kyennyt sopeutumaan näihin eroihin, mutta ennen kaikke kulttuurievoluutio on muokannut ihmisen käytöstä näille alueille sopivaksi, ja sen kautta ihminen on voinut ottaa käyttöön käytännössä kaikki maapallon ekosysteemit. 

Se, millainen kulttuuri on sitten syntynyt kullekin alueelle, on ollut kiinni kunkin alueen olosuhteista; millaisen evoluutiopaineen ympäristö on suunnannut ihmiseen niin biologisena kuin kulttuurillsena toimijana.  

Ihmisen kehitykselle ilmasto on luonut tärkeä kehyksen koko ajan, ihan kuten kaikelle muullekin. Ja tässä yhteydessä kvartäärijääkausi ja sen loppuminen ovat erittäin tärkeitä tekijöitä ihmisen kehittymiselle.  

Minusta on erittäin mielenkiintoista, että ihmisen kehittymisen alkupää, se tienhaara, joka vei meidät sinne, missä nyt olemme, on 2,5 miljoonan vuoden päässä taakse päin ja loiva vasen.   Lue lisää ”Petjan aikakirjat 1.3. Vallankumouksellinen kulttuurievoluutio”

Petjan aikakirjat 1.2.- Kulttuuri on oppimista. 

Ajatelkaa nyt vaikka hyttystä. 

Tai ei, ei ajatella hyttystä, ajatellaan sudenkorentoa, kun sudenkorento syntyy, sille on ohjelmoituna tietyt reaktiotavat, jotka se on saanut perimässään. Sudenkorennolla ei tapahdu oppimista, ja tämänkaltaista järjestelmää kutsutaan suljetuksi reaktiomalliksi. 

Mitä kehittyneempi laji on, mitä enemmän sillä on aivokapasiteettia ja oppia kokemuksistaa, muuttaa reaktitapojaan sen mukaan, mitä se on oppinut. 

Tässä mielessä alkeellisen sudenkorennon ja vaikkapa mustekalan välillä on huikea ero, mutta mustakalan ja vaikkapa vain kissan välillä on sitten myös valtava etäisyys, potentiaali, josta syystä mustekalat eivät ole luoneet kulttuuria, ja ovat, kaikesta älystään huolimatta, frittirenkaina lautasella.   Lue lisää ”Petjan aikakirjat 1.2.- Kulttuuri on oppimista. ”