Fucking Clowns – The insight
Avainsana: tieto
Pyhiinvaeltajan arkipäivää
Kun olin toisella luokalla, Turun Kähärin kansakoulussa, lähimmästä kirjastosta eivät lainanneet minulle aikuistenosaston kirjoja.
Kyseessä oli kirjastonhoitajan pikkumaisuus, mutta jos ei käy, että kahdeksan vuotta täyttänyt on kiinnostuneempi geologiasta kun Barbababasta, nauttii enemmän antiikin historiasta kuin Muumipeikosta, niin ei sitten.
Kun lähin kirjasto oli paljastanut harvat karvansa, kävelin kolmasti viikossa Kähäristä Itäpellontietä Lampuodintielle, yli Kähärintien ja siitä Juhannuskukkulan sivuitse Juhannuskadulle ja Paasirinteen portaita alas, yli Köydenpunojankadun.
Humalistonkävelysillanpielessä oli puinen kioski, jossa tympeä myyjä teki parhaansa pettääkseen asiakkaita, mutta silti saatoin siitä joskus ostaa lakritsin, mutta saituuttani sen tilaisuuden yleensä sivuutin, koulussa sai tarpeekseen epäkunnioittavaa asennetta, josta veronmaksaja oli maksanut.
Silta jännitti minua. En koskaan ole nauttinut korkeudesta ja alla haisevan ratapihan kreosiitinen katkuinen ilma vielä pahensi tunnelmaa. Lue lisää ”Pyhiinvaeltajan arkipäivää”
Kuva-arvoituksia Helsingistä, neljäs kohde
Oikeasti kyse on siitä, että kuva on perusinformaatiota.
Se on kaikessa elävässä, valon kuva. 
Musiikki on perusinhimillistä, mutta kuva on eläimellinen. Lue lisää ”Kuva-arvoituksia Helsingistä, neljäs kohde”
Kuva-arvoituksia Helsingistä, kolmas kohde
Kuvataiteelta monet vaativat sen esittävän jotakin, tai olevan jotakin, mitä he sanovat kauniiksi.
Miksi kuvataiteelta vaaditaan esittävyyttä, mutta ei musiikilta, ja etenkään ne ihmiset, jotka haluavat kuvataiteen olevan kaunista, eivät halua sitä musiikilta.
Lue lisää ”Kuva-arvoituksia Helsingistä, kolmas kohde”