Avainsana: tuli

Petjan Aikakirjat 2.9  Tuli ilta tulilta.

Kuten muillakin kädellisillä, voidaan olettaa, että meidän esi-isistämme naaraat viettivät enemmän aikaa pentujensa kanssa kuin urokset. Naiset hoitivat lapset, imettivät ja huolehtivat oman osansa ruuan hankinnasta keräilyllä ja pieneläinten metsästyksellä, mutta sitä mukaan kun riista kasvoi, myös kasvoi ero miesten ja naisten tehtävien välillä.
On turha kuvitella että raja on ollut aina ja kaikkialla ehdoton, mutta se on ollut siinä määrin vallitsevaa, että voidaan pitää sitä perustanana. Lisäksi kulttuurilliset syyt ovat kasvattaneet eroa biologisten lisäksi.
Australopithecus afarensis eli pääasiassa kasvisravinnolla, jota täydennettiin hyönteisillä, kaloilla ja pienillä nisäkkäillä, eikä rottaa pienempiä eväitä varten kovin kummoista aseistusta tarvittu. Esinarupetteri kykeni keräämään savannilta tarpeeksi energiaa ja proteiineja itsekseen.
Kuitenkin ajalta on löydetty alkukantaisia aseita.
Voidaan olettaa, että vaiheessa, jossa lajimme on sopeutumassa savannin elämään, ja kuitenkin on ollut melko pieni kädellinen, miesten asema lauman suojelijana on korostunut, ja aseiden kehitys lähtenyt enemmän suojautumisesta muita lihansyöjiä vastaan, kuin omasta metsästystarpeesta.
Tämä painotus on sitten ylläpitänyt sukupuolten työnjakoa, korostanut miesten agressiivisuutta, ja luonut pohjaa metsästykselle.

 

Metsästäminen, lisääntynyt proteiini, teki meistä myös entistä tehokkaampia petoja, kun aivot kasvoivat, loimme entistä tehokkaampia aseita, ja tämä johti taas parempaan saaliiseen. Metsästäminen tarvitsi lisääntynyttä yhteistyötä, ja tämä johti ensimmäisiin sopimusyhteiskuntiin, metsästävän joukon piti sopia yhteistyöstä ja saaliin jakamisesta.
Oleellista oli myös se, että saalis jaettiin kaikkien kanssa, kun jonkun hiiren tapaja söi mitä sai, niin antilooppi, melko pienikin, oli enemmän kuin kylliksi kolmelle, ja saalista siis riitti myös niille, jotka eivät osallistuneet kaatoon.
Tulen käyttö on luultavasti edistänyt myös ravinnon jakamista, koska tulta on pitänyt vaalia, ylläpitää, tulen ylläpitäjät, ne jotka ovat leirissä, ansaitsevat oman osansa jo sillä, että pitävät tulen vireillä päivän yli, ennen kuin keksittiin tehokkaita tapoja tehdä tuli. Tuli oli myös suoja petoja vastaan niille jotka jäivät tulen äärelle.
Tulen käyttö ruuanlaitossa saattoi olla se tekijä, joka teki myös ruuanlaitosta naisten työtä, miesten osallistuminen ruoanlaittoon eri tutkituissa kulttuureissa on kaikkineen vain alta 6%.
Ja tulen ympärille kasvoi naisten työt, niin saviastioiden valmistus, veden kanto ja tulenteko, on suurimmassa osassa kulttuureja ollut pääasiassa naisten työtä
Saattaa olla, olen antanut kertoa itselleni, että tuli on ollut yksi syy myös sille, että naiset ovat alkaneet elää pitkään, milloin eivät ole kuolleet nuorena. Tulen ylläpito muodostui vanhenevien naisten työksi. 
Tuli, ruoanvalmistus, muokkasi ihmistä biologisesti, suuontelo ja nielu kehittyvät, samoin niskalihasten asema muuttui, ja tämä kehitti meidän puhettamme, mahdollisti enemmän vivahteita, äänteitä ja sävyjä, jolloin meidän komminikaatiomme tehostui ja samaan aikaan suurriistan metsästys lisäsi suunnitelmallisuutta ja viestinnän tarvetta.
Työnjaon muutos oli kulttuurillinen sikäli, että ei ole mitään biologista syytä, miksi miehet eivät keräisi syömäänsä kasvisravintoa, syntyi sopimus siitä, että naiset jakoivat keräämänsä kasvisravinnon ja miehet lihan. Tämä jako näkyisi olleen käytännössä kaikilla trooppisen ja subtrooppisen alueen kulttuureilla. Tämä sitoi perheitä, miesten naisten suhdetta kiinteämmäksi.

Petjan aikakirjat 1.16. – Tuli palaa kanssamme

Kuka ei ole koskaan unohtunut tuijottamaan tuleen? Kuka ei muistaisi hyvällä hetkiä nuotion ääressä, tulen loimussa ja savun tuoksussa. Meillä on ollut liki miljoona vuotta aikaa tottua tuleen, sen lämpöön, kypsyvään ruokaan ja savun tuoksuun, mutta kaiken sen perässä, meillä on yhä jossakin tuolla, likellä apinaprosessoria, ajatus kotilieden lämmöstä, kauempaa kuin kotiliesi.

Meidän esi-isämme rakensivat muutaman tuhat sukupolvea kotinsa tulen ympärille, nuotiopiiriin, ja tämä muutti myös meidän elämäämme. Kun meillä oli keskellämme lämmin tuli, me keräännyimme sen ympärille ja aloimme juuri keksityllä kielellä kertoa toisillemme ensin päivänkulusta, suunnitelmista huomisille, ja vähän vähältä yhä suurempia unelmia, selittää maailmaa toisillemme, silmästä silmään, yli valon ja valkean, sen valon, jonka piirin ulkopuolella oli näkymätön, pimeä ja tuntematon maailma, mutta me, perhe, ystävät, rakkaat, turvassa kaikelta siltä, mikä jää piirimme ulkopuolelle. 

Tämän valkean ympärillä olimme tuhat kertaa kauemmin, kuin olemme kuulleet tarinoita mahtavasta Roomasta, Egyptin faaraoista tai Niniven puutarhoista. Yhteinen nuotio lämmitti meitä ennen kuin jää väistyi Saksan suurilta nummilta, kun Pohjanmeren aaltojen tilalla oli aro mammuteineen ja sen ympärille kerääntyivät miehet, jotka rakensivat Theban portit ja sen lämmössä lämmitti aterian Ceasarin kokki.

Ja lepattavien liekkien tanssittaessa varjoja, keksimme tarinamme, mistä tulemme, minne menemme, ja missä gini-pulloa pidetään. Tulisijan hehkussa kerroimme tarinat Prometheuksesta, joka varasti tulen jumalilta, ja sen varaan rakennettiin Rooma ja Vestan kultti, joka vartio pyhää tulta, ikuisen kaupungin yhtenäisyyden symbolia.
Tuleen uhrasimme uhrimme tarinoillemme, jumalille, joiden luokse yhteisen tulemme savu nousi. 

Petjan aikakirjat 1.15. – Tulta munille

Joskus, noin 750 000 vuotta sitten, esi-isät rakensivat tulisijoja, mutta tulisijat eivät tulleet tyhjästä, vaan tulta on luultavasti käytetty jo aikaisemmin. Se tarkoittaa sitä, että tuli on ollut oleellisesti mukana ihmisen tullessa ihmiseksi.
Ranskassa on jälkiä siitä, että 400 000 vuotta sitten ihminen on käyttänyt ruohikkopaloja järjestelmällisesti metsästykseen, saanut norsut ja alkuhärät juoksemaan suohon, jossa ne ovat olleet helmpompaa riistaa. 
Tulen kesyttäminen myös mahdollisti uusien asuinalueiden käyttöönoton ja paikallaan pysymisen, mutta kuitenkin tärkein anti sillä on ollut ruokavalioon.
Nämä Etelä-Afrikasta löydetyt 750 000 vuotta vanhat tulisijat ovat olleet ruuankypsennys paikkoja, niiden ympäriltä on löytynyt runsaasti luita, joissa on tulen jättämiä jälkiä. 

Tulen käyttö ruuan valmistuksessa on ollut evoluutioloikka, sillä kun ruoka muuttui mureammaksi, helpommin pureskeltavaksi ja sulavammaksi, se antoi tilaa evoluution muutoksille.

Ihminen tarvitsi vähemmän voimaa ja pienemmät hampaat ruuan pureskeluun, suuontelon muoto saattoi muuttua, ja tämä mahdollisti uusien äänteiden muodostamisen, puheen mahdollisuudet paranivat.
Ravintoaineiden imeytyminen parani, kun ruoka oli kypsennettyä ja tämä taas vaikutti yksilöiden terveyteen ja kasvuun. Ja kasvu vaikutti taas suuontelon, kurkunpään ja aivojen kehitykseen. Syntyi enemmän tilaa elimille.

Samalla kun tulen käyttöönotto tarkoitti entistä helpommin sulavia ruoka-aineita, helpommin käytettäviä proteiineja, niin se myös tarkoitti uutta askelta työkalujen valmistuksessa.
Ensin vettä lämmitettiin timuttamalla maakuopassa oleviin kuoppiin kuumia kiviä, tämä on hyvinkin saattanut liittyä kivityökalujen valmistukseen, mutta kun keksittiin että saven saa kovetetuksi kuumuudella, syntyi hyvin monitahoinen kulttuuriloikka.
Saven poltto keramiikaksi mahdollisti aivan uudella tasolla veden kuljetuksen, ruuan kypsennyksen ja ruuan säilytyksen. Se mahdollisti keitot ja puurot, joissa ravinteet saatiin aivan uudella tavalla helpommin käytettävään muotoon ja vähensi siemenruuassa tarvittavaa purutyöskentelya ihan helvetisti.  

Tulella oli myös mahdollista rikkoa kiviä, tehdä niistä helpommin lohkeavia ja teroittaa seipäät entistä terävämmäksi ja kestävimmiksi keihäiksi, polttamalla esimuotoiltu ase lopulliseen terään nuotiolla.
Entistä ravitsevampi ruoka ja lisääntynyt lihan saanti vaikutti lisääntymiseen, lapsikuolleisuus ja aliravitsemus väheni, ja raskaana olevien naisten mukana olo heimon matsästysretkillä väheni.
Vaikka on olemassa viitteitä siitä, että jo ennen tulen käyttöönottoa oli olemassa jonkinasteista pysymistä samalla alueella, vasta tuli loi siihen aivan uuden merkityksen, ja se oli liki yhtä suuri kuin television tuleminen.
Ja ennen kaikkea, tuli loi mahdollisuuden paistaa aamiaiselle munat.