Toisenlainen eduskunta

Toisenlainen eduskunta

Ihan ensin muistettakoon siitä, mikä on eduskunnan tehtävä.
Ensisijainen tarkoitus ei ole tehdä päätöksiä, vaan estää huonoja päätöksiä.
Päätöksen tekoon parlamentti on hidas ja huono väline.
Minä nyt en ole parlamentin lämmin ystävä, mutta jos sen nyt kuitenkin pitää olla, niin 200 kansanedustajaa on oikein hyvä määrä.

Jos yhteisö on selkeästi pienempi, kuten usein on nähty eduskunnan kooksi ehdotettavan, 100 jäsentä, se korruptoituisi helpommin. Kun yhteisö on selvästi alle 160 henkeä, sen jäsenet alkavat helpommin nähdä ulkopuolisen haastajana, ja puolustaa omia etujaan heitä vastaan.

Kun eduskunta on pikkuisen yli Dunbarin luvun, silloin se toisaalta on tarpeeksi pieni, jotta sen sisällä voi syntyä luottamusta, mutta kuitenkin niin suuri, että sen sisällä on myös epäluottamusta, ja se epäluottamus on tärkeää, sillä se estää eduskunnan klikkiytymisen, mahdollistaa sen, että ne vastarannan kiisket saavat äänensä kuuluville.

Ja edelleen, jos leikimme parlamentaarista demokratiaa, jossa valta on parlamentilla, eli eduskunnalla, kansalaisten tulee voida äänestää ehdokasta, ei puoluetta ja sen asettamaa pitkää listaa.

Kuitenkin näen parlamentarismissa sen ongelman, että että kansalaiset äänestävät ketä sattuu.

Siitä syystä voisin ajatella, että eduskunta pistettäisiin uusiksi.

Entä jos kansanedustajista 75%, eli 150 valittaisiin nykyisen kaltaisista vaalipiireistä, nelivuotiselle vaalikaudelle, joita voisi olla vain kaksi peräkkäin, ja 50 valittaisiin koko maan kattavasta vaalipiiristä seitsemäksi vuodeksi, joita kausia voisi olla vain kaksi peräkkäin.
Käytännössä eduskunta toimisi samoin kuin nytkin, yhtenä eduskunnassa, ainut ero olisi vaalikauden pituudessa.

Koska vaalikaudet olisivat eripituisia, eikä kahden peräkkäisen nelivuotisen kauden jälkeen enää saisi asettua ehdolle paikallisesta vaalipiiristä, ja päin vastoin, kahden peräkkäisen vaalikauden jälkeen saisi asettua uudelleen ehdolla koko maan kattavasta vaalipiiristä, kansanedustajille tulisi taukoja, jos haluaisivat olla pitkään eduskunnassa.

Kutsuttakoon näitä nelivuotisia tässä nyt kansanedustajiksi, ja näitä seitsenvuotisia senaattoreiksi.

Jos oletetaan mitä että tuollaiset vaalit olisivat ensimmäisen kerran vuonna 2021,

valittaisiin 2025 vaaleissa 150 edustajaa ja 2027 vaaleissa 50 senaattoria.
2029 taas 150 edustajaa, ja 2034 vaalaissa 50 edustajaa.

Jos tähän sitten lisättäisiin vielä seuraavat rajoitteet.

Ei voi olla samaan aikaan kuin joko eduskunnan jäsen, tai valtuuston tai EU-parlamentin jäsen.
Ei valtuuston ja eduskunnan limittämistä, vaan vain yksi jäsenyys.

Ei vapautusta eduskunnan tehtävistä, kuin silloin kun on saanut vankeustuomion tai lääkäri on todennut, että tehtävissä jatkaminen aiheuttaa kohtuutonta kärsimystä. Mutta ei minkään viran vuoksi pois kesken kauden vaan selvä peli, jos lähdet leikkiin, leikit loppuun asti.

Ja ei varaedustajia.

Jos kuolee kesken kauden, niin voi voi.

Yhtäältä, hallitukset voisivat jäädä lyhyikäisiksi, toisaalta, eduskunnan työ voisi olla pitkäjänteisempää ja valta entistä tiukemmin eduskunnassa, ja poliitikot eivät pääsisi vieraantumaan ulkomaailmasta

admin

Kommentointi on suljettu.