Siinä maailmassa, missä minulla olisi sellainen maaseutuasunto, millainen minulla kuuluisi olla, siellä olisi Poppelitemppeli ja Ajan tytär.
Poppelitemppelin päässä olisi lampi, ja lampi yhteydessä jokeen maanalla kulkevalla putkella, että kanavalla, joka erottaa poppelitemppelin rannasta.
Lammessa olisi puusta tehty versio Ajan tyttärestä.
Mustaksi tervattu, niin tasapainoitettu, että näyttäisi siltä, että tyttö istuu suoraan lammen vihriällä pinnalla, ja pohjaan ankkuroitu, mutta niin, että tuuli voisi ajaa patsasta ympäri allasta, mutta koskaan se ei koskisi rantaa.
Vedenneito olisi asemoitu niin, että periaatteessa Ajan tyttären ja Vedenneidon välillä olisi näköyhteys, mutta vain Ajantyttären luota olisi mahdollisuus, jos Vedenneito on oikeassa kohdassa lampea, nähdä molemmat. Koska lammella ei olisi venettä, vedenneidon luota ei näkisi Ajan Tytärtä.
Ja niin kuin aika koskisi Ajan Tytärtä, se koskisi myös Vedenneitoa, mutta toisella tavoin.