Esitelmöidessäni minulla on ollut tapana sanoa että yhteisö on se ihmisten yhteenliittyä tai sosiaalisten ja/tai taloudellisten suhteiden verkko, joka itsensä yhteisöksi tuntee. Mutta olen valmis myös tunnustamaan ettei asia ole aivan niin yksinkertainen.
Sanakirjaselityksen mukaan yhteisö on elämänmuotojen, taloudellisten tai aattellisten päämäärien, tai muitten vastaavienyhteisyyteen perustuvaa ihmisten yhteenliittymistä.
Oikeustieteen puolella yhteisön merkitys onkin, niin kuin oikeustieteessa on tapana, määritelty tiukemmin, jonka mukaan yhteisö on oikeustoimikelpoinen ja -kykyinen luonnollisten tai juridisten henkilöiden yhteenliittymä, ja jakaa yhteisöt julkisoikeudellisiin ja yksityisoikeudellisiin yhteisöihin.
Julkisoikeudellisia yhteisöjä on Suomessa valtio, kunnat, kirkkokunnat ja jotkin muut virallisen aseman saaneet organisaatiot. Yksityisoikeudellisia yhteisöja lain silmissä taas ovat yhtiöt, osuukunnat ja yhdistykset.Sanan merkitys on kontekstuaalinen; sen tarkka määre perustuu siihen missä ympäristössä se on, mutta sanakirjaselityksestä löytyy kyllä sen perusta.
Kaikki ihmiset kuuluvat johonkin yhteisöön. Osaan niistä kuulutaan jo syntyperän puolesta, synnytään perheen ja suvun jäseneksi, yleensä myös jonkun maankansalaisiksi.
Euroopan Unionin kautta voisi myös sanoa että jokainen suomalainen on myös Euroopan yhteisön jäsen.
Päiväkodin, koulutuksen, toveripiirin, työn ja harrastusten kautta syntyy jokaiselle ihmiselle oma yhteisöjen ja yhteisöllisten suhteiden verkko.
Yhteisöön kuuluminen on ihmisyyden perustassa. Jo ennen kuin ihmisestä tuli ihminen, ihmisen esi-isät kuuluivat johonkin keräilevään apinayhteisöön.
Kun esi-isämme siirtyivät lihansyöjiksi, tarvittiin entistä kiinteämpää yhteistoimintaa ja yhteisöllisyyden merkitys kasvoi edelleen, niin että lihansyönnin myötä kasvoimme nykyiseen yhteisölliseen ihmisyyteen. Lue lisää ”Mikä on yhteisö?”