Kuukausi: lokakuu 2018
Ketjureaktio pitää kaupungin liikkeellä.
Ihan tunnepohjaisesti, alan saada tarpeekseni pyöräilyintoilijoista.
Mutta sitten, hyvässä kaupungissa on tilaa pyöräillä, enemmän kuin nyt, mutta en ole niinkään vakuuttunut että niin paljon kuin nämä kondomiin puetut dildot haluaisivat.
Sosiodynamiikka on varastanut käsitteen kriittinen massa ydinfysiikasta, ja pyöräilijät hyväksikäyttävät sitä tavalla, josta tehtyä elokuvaa ei sovi näyttää ennen kymmenen uutisia.
Perimmältään sosiodynamiikan kriittinen massa tarkoittaa sitä, että kun tarpeeksi moni on omaksunut sosiaalisen innovaation se lähtee kasvamaan itsekseen, eli kun vaikkapa markkinointi on tavoittanut tarpeeksi monen asiakkaan, tuotetietoisuus alkaa leviämään ilman markkinointia.
Kaupunkikriittinen massa on tarkoittaa niitä edellytyksiä, joita vaaditaan että kaupungin kasvu tuottaisi parhaat mahdolliset tulokset. Menestyvä kaupunki ei tarkoita silloin vain hyvää kaupunkilaisille, vaan myös kaupungin ympäristölle.
Kun kaupunkikriittinen massa on ylitetty, sen toiminta tehostuu, kustannukset kasvavat hitaammin kuin palvelut, ja tämä sitten näkyy työpaikkojen syntymisenä ja yritysten perustamisena.
Kaupunkikriittinen massa, eli ne tekijät, jotka vaaditaan toimivaan ja menestyvään kaupunkiin, ovat
- riittävä väestö
- riittävä määrä korkeakouluja
- riittävä määrä opiskelijoita
- toimiva sisäinen joukkoliikenne
- toimivat yhteydet maailmalle ja sopiva sijainti naapureihin nähden
- toimiva sosiaalinen rakenne
- tukialue
- ja riittävä asukastiheys
Näitten väliset suhteet sitten vaihtelevat olosuhteiden mukaan.
Aikoinani, tietämättä mitään Dunbarin luvusta, räknäsin toista kautta, että ihmisen sosiaalinen piiri, ne tyypit, joiden kanssa se oikeasti kaveeraa, on noin 170-200. Tästä olen kertonut aikaisemmin kun kirjoitin Duuni.netissä että täällä Mummona tunkiolla sarjassa. Tässä piirissä syntyvät luottamukselliset suhteet, mutta tämä 170-200 ei kuitenkaan ole sama kuin se luotettujen kavereitten piiri. Mutta menemättä tästä pidemmälle, tämä vaikuttaa siihen, miksi kaupungit menestyvät.
Kontaktit.
Vaikka yhtäältä tuon sosiaalisen rajan ylittäminen, ympäristö, jossa on liikaa kasvoja, aiheuttaa sosiaalista stressiä, se myös tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden verkostoitua toisella tavalla kuin pienyhteisö.
Pienyhteisö, kylä tai pikkukaupunki, sen sosiaalisuus on välttämättömyyden hyve. Koska ei ole vaihtoehtoja, sinun on oltava sosiaalinen, sopeuduttava tai kuoltava.
Mutta yhteisön kasvaessa vaihtoehdot laajenevat, tutustut mulkkuihin, mutta tutustut myös hyviin tyyppeihin, ja siinä, missä olet sen todellisuuden kanssa naimisissa, missä kunnan ainut hammaslääkäri on kiihkouskovainen mulkku, ja ainut kauppias rasistinen öykkäri, voit kaupungissa valita juuri niin mulkun hammaslääkärin kuin haluat.
Tämä mahdollisuus löytää juuri sinun omat mulkkusi, on yksi osa sitä kaupunkikriittistä massaa, ja se on yksi yksi niistä tekijöistä, jotka pistävät pöhinän pystyyn, aloittavat ketjureaktion.
Matkalla jossakin Helsingissä
Yksi kaupungin menestystekijä on työssäkäynnin ja matkustamisen helppous.
Yleisesti ottaen, Stadin joukkoliikenne on hyvää. Monena vuotena Helsingin joukkoliikenteen käyttäjiltä saadun palautteen mukaan, Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tyytyväisyysaste on kisannut kolmen parhaana pidetyn joukossa Euroopassa. Lue lisää ”Matkalla jossakin Helsingissä”
Stadin opiskeleva työvoima
Jotta Helsingin kaltainen kaupunki toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, sekä sen asukkaiden ja sen ympäristön kannalta, sen tulisi täyttää tietyt tekijät.
Tässä yhteydessä minun on turha alkaa puhumaan kaupungin alatyypeistä, maakuntakaupungeista, maalaiskaupungeista, teollisuustaajamista, jne, koska puhumme Helsingistä, pääkaupungista, ja ainoasta paikkakunnasta Suomessa, jolla on edellytyksiä toimia suurkaupunkina, vaikka se onkin kansainvälisesti keskisuurikaupunki.
Hyvin kaupungin alaraja menee jossakin puolen miljoonan asukkaan kohdalla. Periaatteessa pienikin kaupunki voi toimia ihan hyvin, mutta sen merkitys jää silloin regionaaliksi, eikä se kykene tuottamaan kaikkea sitä hyvää, mitä suurempi kaupunki kykenee tuottamaan.
Yksi tekijä hyvässä kaupungissa on korkeakoulujen määrä, laatu ja opiskelijoiden määrä.
Korkeakouluissa on tärkeää se, että ne ovat monipuolisia, jos kaupungissa on vain yksi korkeakoulu, joka on erikoistunut johonkin niche-tieteeseen, se ei välttämättä paljoa lämmitä, korkeakouluja pitää olla alueella useampia, niin että ne kattavat erilaisia tieteen aloja, ja lisäksi korkeakouluja pitää olla erilaisia. Voisi sanoa, että korkeakouluja pitäisi olla alueella vähintään kolme. Lue lisää ”Stadin opiskeleva työvoima”
Hyvä Stadi, melkein.
Helsingissä on moni asia erinomaisella tolalla
Meillä on suhteellisen hyvin päivähoitopaikkoja, vaikka kouluilla on ongelmia, niitä on kuitenkin vähemmän kuin monissa muissa paikoissa, ja iso osa niistä johtuu sitten valtiosta. Meillä on täällä peräti 64 000 korkeakouluopiskelijaa, joista noin 70% on myös helsinkiläisiä opiskelija statuksen ulkopuolella.
Helsingin joukkoliikenne toimii hyvin, vuodesta toiseen Helsingin joukkoliikenne pääsee maailmalla kolmen parhaan joukkoon standartisoiduissa tutkimuksissa.
Vaikka terveydenhoidossa on ongelmia, se toimii paremmin kuin monella muulla paikkakunnalla, ja kaupungin ja Yliopiston yhteistyö toimii hyvin.
Helsingillä on väkilukuun nähden hyvät lentoyhteydet, ja maailman mitassa poikkeuksellisen runsas matkustajasatama, aivan maailman huipulla.
Stadin raideliikenne voisi toimia paremmin, vaikka sitä ollaankin kehitetty pontevasti ja uusia suunnitelmia on.
Helsinki on Suomen veturi monessa mielessä.
Kuitenkin ongelmiakin on, osa niistä on kotoperäisiä, osa niistä on agraarisosialistisen konservatiivipuolueen ja heidän myötäilijöittensä aiheuttamia.
Monet Helsingin ongelmat liittyvät rakentamiseen, suorasti ja epäsuorasti.
Stadin keskeisin ongelma on asumisen hinta.
Viime vuoden keväällä juttelin kahden terveydenhoidon ammattilaisen kanssa, joista molempien omalle erityisosaamiselle löytyisi Stadista tarvetta, mutta kumpikin on sitten muualla, ja muissa tehtävissä, koska Stadissa on liian kallista asua. Toinen on sitten ravintola-alan hommissa läntisellä Uudellamaalla, ja toinen vähemmän ammattitaitoa vaativassa tehtävässä alueella, missä lapset voivat käydä koulunsa ruotsiksi loppuun, ja on jossa on varaa lapsiperheen asua yhden ihmisen palkalla.
Korkea asumisen hinta tarkoittaa, että monet työssä käyvätkin ihmiset ovat riippuvaisia yhteiskunnan tukijärjestelmistä, asumistuesta tai ihan sosiaalituista. Asumisen hinta jättää myös kaupunkilaisille vähemmän rahaa käytettäväksi palveluihin, ja sitä kautta, asumisen hinta hidastaa palvelualojen kehittymistä, yritysten perustamista ja tämä taas heijastuu työpaikkojen syntyyn.
Mutta mitä voisi tehdä, jotta Helsingistä tulisi vielä parempi?
.Tohtori Amoretti/
-”Näyttää siltä, että äijä on saanut puukosta aikaisemmin. Katsos tuossa.” ja näytti rosoista viivaa, joka alkoi vasemmalta, lantioluun päältä ja päättyi lähelle vasenta nänniä.
-”Haava on ollut iso, mutta näyttää siltä, ettei sitä ole hoidettu lääkärin toimesta. Luultavasti se ei ole ollut syvä, mutta vuotanut kovasti.” Sitten tohtorin ilme kirkastui -”Tulikin mieleeni; tulisitteko joku sunnuntai meille syömään rouvan kanssa, vaimoni on melkoisen hyvä makkaroitten kanssa?”
”En usko, Anna on viimeisillään. Ehkä kesällä voitaisiin keksiä jotakin yhdessä?”
-”Capratorrente, olen aina sanonut, että olet sika, ehdotella nyt tuollaisia, kun vaimo on kotona viimeisillään.”
-”Selvä. Pistätkö tämän paperille ja minulle niin pian kuin ehdit?”
-”Tietysti.” Lue lisää ”Tohtori Amoretti/”
Vox populi, pox dei
Syvissä vesissä lasiset silmät
Hiljaiset väreet hopea lanteilla
Lanteilla heiluva punainen huivi
ja huiviin kiedottu Stolitšnaja
Hän tanssi, tanssi ja tanssi
Laitumilla yli nautojen
Yli siltojen miinoitettujen
Ylipäänsä ja päättömyyksien
Tanssi kuin puremasta tarantulan
Yli Oriflamen Concorden aukiolla
Helmat kuin liekit kristalliyönä
Liekit Bastiljin aukiolla
Vesillä uiskot pohjoisten miesten
Ja senaatti huutaa ””barbaarit ovat porteilla”
Me huomaamme, paljon vartijoina
Vain jossakin kaukana, puskaan sammuvat vartiotulet.