Kuukausi: heinäkuu 2019

Viitakossa

Mieltäni vaivaa pedoista virnuisin
hurjempi vuopentin puumaa
vaarallisempi Liberian siideriä
kammostavampi Intian liideriä
kerrassaan kamala peto
joka elää laaksoissa Viidakissa
suuri ja vaaniva kossa. 


Moninaiset on kossan rodut
haarautuneet ja yltyneet taas
on suvun haarat ja polut 
on pienoinen frakossa
joka elää herrasväellä takissa
Oudosti jurnuttava lakossa
jonka erottaa valkeasta lakista
on säälittävä nakossa
joka elää tähteillä yössä
eikä näe sitä metsästystyössä
ja röyhkeä varas pakossa
joka on kotoseutu on Lompakissa
Ja tietysti turkis- eli nalkossa
jolla ennen saattoi maksaa viinansa
jos siihen oli tarvetta ja nalkissa.
Vaan kaikkein virnuisin suurin kossa,

Musta Viidakin valtias, 
susta yön pimeän kammoitus
keho karvakuoressa sykkivä kaapelikerä
leveä suu ja kapea selkä.
Turkki kiiltää kuin kurdilla perä
Hampaat suuret, ja terävät
tiun grappaa, se tappaa

Kynnenen karseaa kaareva häntää
uljas, suora ja tuuhea, karvainen kymsi. 
Ja kun sellainen kirmuinen vihastuu
se parjuun yöhön, silmät salamia lyö
Sellainen pedoista virnuisin, 
pihmeän valtias Viidakissa, 
kaikkin kaikista kossista harmivin
bruutti ja raakuinen viitakossa.

ME ALEXANDER I.

Koska tänään on tulee kuluneeksi 2010 vuotta Porvoon valtiopäivien päättäjäisistä….

ME ALEXANDER I

Jumalan Armosta,Kejsari ja Itsewaldias yli koko Ryssänmaanetc. etc. etc.Suuri Ruhtinas Suomen maasaetc. etc.

Aleksanteri I, Suomen Suuriruhtinas

Teemme tiettäwäxi: Että sitte kuin ME Sen Korkeimman edeskatsomisesta olemma ottanet Suuren Ruhtinan maan Suomen hallituxemme ala, olemma ME tämän kautta tahtoneet wahvistaa ja kiinittää Maasa olevan Christillisen Opin ja perustuslait niin myös niitä wapauxia ja oikeuxia, kuin kukin Sääty nimitetysä Suuresa Ruhtinan maasa erinomattain, ja kaikki sen Asuwaiset yhteisesti, niin ylhäiset kuin alhaiset tähän saakka Constitutionin eli säättämisen jälkeen owat nautinneet:

Lupaamme myös pitää kaikkia niitä etuja ja asetuxia wahwana ja järkähtämättämänä heidän täydellisä woimasansa.

Suuremmaxi wisseydexi olemma ME tämän Wakutus-Kirjan MEIDÄN
omalla kädellämme ala kirjoittaneet. Annettu Borgåsa sinä 15/27* päiwänä Maalis-Kuusa 1809.

Pääkirja on korkiammasti omalla kädellä alakirjoitetu

ALEXANDER.

Kelloepeli


Siellä, mitä ei ole, mutta soisin olevan, näen mielessäni pianon rungon, kielineen, mekanismeineen.
Ja näen mielessäni, että sille rakennetaan ympärille kotelo, kuin suuri sipuli, kullan karvaaksi lakatusta vanerista, josta pistää alaspäin varsia, joissa on pieniä purjeita ja tuuliruusuja.
Jokainen varsi on kiinnitetty mekanismiin, joka ottaa yhteen pianon vasaramekanismin kanssa. Vaihteisto vaikuttaisi niin, että kolme vasaraa kerralla on suurin määrä, mitkä voivat lyödä kieltä.  Joissakin onkin vasaran tilalla näppäin mekanismi, joka soittaa kieliä kuin cembaloa.


Sipulin pohjassa on purje, joka kääntää sipulia tuulen mukaan.
Tuulen suunnasta riippuu mitkä mekanismit ottavat kiinni vasaramekanismiin. 
Tuulen voimakkuus ja suunta ratkaisevat, sattuman kanssa, mitkä vasarat lyövät kieltä.

Ja soitinta varten olisi kuusikarsikko, johon tämä peli ripustettaisiin, liki latvoja, kunnes kuuset lahoavat paikallee, ja tiputtavat Kelloepelin tantereeseen.

Kuvaa en nyt ehtinyt tehdä.

Venäjän taika – Suuri suvereeni

Suvereniteetti tipahti Tsaarin käsiin kuin Jumalan tahdosta, että valta perustui Venäjällä voimaan, väkivaltaan ja jumalantahtoon.
Moskovan Suuriruhtinaan ei tarvinnut tehdä mitään sopimuksia alamaistensa kanssa, sillä kaikki mitä valtakunnanrajojen sisällä oli, oli Suuriruhtinaan, ja hän saattoi päättää kaikesta, myös maanomistuksesta, kulkuluvista ja jokaisen alamaisensa hengestä, ilman neuvotteluja ja lakia, sillä suuriruhtinaan sana ja sen takana oleva voima oli ainut lakiasäätäväelin koko Venäjän maalla.

Iivana III aika merkitsi Moskovalle turvallisuutta. Itse Jumala oli antanut vallan ja kunnian Tsaarille, ja jakamattomana yksin hänelle, hävittänyt hänen vihollisensa ja antanut näitten sortua. Kaikkien oikeauskoisten kristittyjen suojelijan ja valtiaan asema oli Konstantinopolin kukistuttua luonnollisesti langennut Moskovalle ja hänen suvereniteettinsa oli Jumalan Tahto. Jumalan vallan välineenä ei Tsaarin tarvinnut neuvotella muiden kanssa, pelkkä ajatuskin lähenee jumalanpilkkaa.

Venäjän ajatuksen ydin syntyi Iivana III aikana.
Samassa vuoteessa siitettiin patrimonialismin venäläinen versio: tsarismi.

Hämärän halli

Jos niin olisi, kuin olla pitää, ja minulla olisi sellainen maaseutuasunto, kuin mieleni haluaa, niin siellä olisi Hämärän halli.

Tiilestä muurattu halli.
Lattia tiiltä. Savesta saumat.
Seinät erisävyisiä, poltettuja tiiliä, mustan ja punaisen välistä, eri laatuja, liekin jälkiä.
Kaksitoista metriä leveä, kuusitoista korkea, ja kolmekymmentä metriä pitkä.
Harjakatto,  ei liian korkeaharjainen, jota järeät puupalkit kantaisivat. Palkkien takaa näkyisivät niin lankut kuin tiilet.

Pitkillä sivuilla, kummassakin päässä ja ja kahta puolen, pariovet, tummat.
Ylhäällä occulirivi. Vain yksi valaisin, toisessa päässä oleva lyhty.

Koko lattia viettäisi eteläpäähän, jonkin verran, muutaman kymmenen senttiä.
Tilan pohjoispäässä 4-5 metriä leveä tasainen korotettu osa, ehkä portaan verran ylempänä tannerta, jonka reunassa matala kivipenkki, muutoin koko tilassa vain muutama kahden istuttava, siirrettävä puupenkki.

Koko hallin idea olisi hämärä.
Suuri halli, jonne tulla rauhoittumaan.
Koska tilaa ei lämmitettäisi, se olisi viileä. Talvella hieman lämpimämpi kuin ulkona.
Koska sitä ei valaistaisi, se olisi hämärä.
Valo tulisi katon rajan sinisistä ikkunoista, tai nurkissa olevista ovista, tilaan nähden pienistä.
Talvisin se olisi kenties hieman lämpimänpi kuin ulkona, mutta toisaalta säilyttäisi viileytensä pitkälle kesään.
Ja kun elokuun armoton taivas huutaisin silmille, olisi paikka, minne poiketa puutarhasta, hämärään rauhaan. 

Venäjän taika – Kolmas Rooma

Kun Konstantinopoli oli kukistunut, ja mongolien kaanikunta kadonnut, otti Moskovan Suuriruhtinas käyttöön kolmannen Rooman ajatuksen.

Konstantinopolin kaatuminen vääräuskoisten käsiin ja kaanikunnan romahtaminen olivat merkkejä itseltään jumalalta. 
Jumala oli asettanut nyt Moskovan oikeauskoisten suojelijaksi ja näin antanut myös merkin siitä, että Moskova oli tarkoitettu hallitsemaan maailmaa, Kolmentena Roomana.

Koska Jumala oli suonut tämän kunnian Moskovalle ja sen Suuriruhtinaalle, oli Moskovan ja sen hallitsijan vallalla jumalainen tarkoitus, ja sen epäileminen oli rienausta ja jumalanpilkkaa.

Näin samaan aikaan kun lännessä alkoi uusi aika sarastaa, otti Venäjä pitkän, lopullisen askeleen kohden patrimonialismia, tsarismia ja keskitettyä valtaa.

Vedenneito

Siinä maailmassa, missä minulla olisi sellainen maaseutuasunto, millainen minulla kuuluisi olla, siellä olisi Poppelitemppeli ja Ajan tytär.

Poppelitemppelin päässä olisi lampi, ja lampi yhteydessä jokeen maanalla kulkevalla putkella, että kanavalla, joka erottaa poppelitemppelin rannasta.

Lammessa olisi puusta tehty versio Ajan tyttärestä.
Mustaksi tervattu, niin tasapainoitettu, että näyttäisi siltä, että tyttö istuu suoraan lammen vihriällä pinnalla, ja pohjaan ankkuroitu, mutta niin, että tuuli voisi ajaa patsasta ympäri allasta, mutta koskaan se ei koskisi rantaa.

Vedenneito olisi asemoitu niin, että periaatteessa Ajan tyttären ja Vedenneidon välillä olisi näköyhteys, mutta vain Ajantyttären luota olisi mahdollisuus, jos Vedenneito on oikeassa kohdassa lampea, nähdä molemmat. Koska lammella ei olisi venettä, vedenneidon luota ei näkisi Ajan Tytärtä.

Ja niin kuin aika koskisi Ajan Tytärtä, se koskisi myös Vedenneitoa, mutta toisella tavoin.

Venäjän aika – Markkinat ja sopimusyhteiskunta

Ihmiset kuvittelevat renessanssin olevan vain taidehistoriallinen periodi. Se on valitettava väärin ymmärrys.

Euroopassa oli alkanut pikku säpinä 1400-luvun lopulla.
Medicit ja Fuggerit olivat luoneet ensimmäiset kansainväliset pankkiiriliikkeet. Fuggereiden valta perustui metallikauppaan, Medicit tekivät ensin rahaa rahoittamalla villakauppaa ja ostamalla tuotolla muutaman paavin.

Fuggerit rahoittivat Kaarle V:n vaalikampanjan, mutta Kaarle ei maksanut velkojaan.
Kun kaupan keskus siirtyi Italiasta Espanjaan ja Hollantiin, ei paavin omistaminen enää ollut mikään kultakaivos, joten molemmat suuret pankit jäivät tavallaan muuttuvan maailman ja maariskien armoille, mutta ennen sitä…

Pääomien kerääntyminen edellytti sitä, että maassa oli laki, jota kunnioitettiin, ja että valtio, lainsäätäjä oli osa sopimus järjestelmää. Osaltaan pääomien kerääntyminen nosti kuninkaan valtaa, sillä rajoittaessaan feodalismia kuningas saattoi nojautua porvaristoon. Näin menetellen saivat aikansa kolme merkittävää renessanssiruhtinasta kaikki aateliston nujerretuksi, turvautumalla aatelisten uskollisuuden sijaan kovalla valuutalla ostettuun kylmään teräkseen.

Kuitenkin, ennen kuin tähän päästiin, oli yhteiskunnassa pitänyt tapahtua merkittävä muutos.

Usein maarahvas sekoittaa feodaaliaatelin aristokratiaan. Feodaaliaateli oli paikallisaatelia, joiden edessä kuningas oli vain ensimmäinen vertaistensa joukossa. Tätä perua on edelleen Ison-Britanian hallitsijalla Lancasterin Herttuan arvo, ja Ranskan kuningasperhe käyttää Pariisin Kreivin titteliä.

Aristokratian tausta on, suurelta osin vanhassa feodaaliaatelissa, mutta siinä missä feodaaliaateli nimitti kuninkaita, aateloi kuningas aristokraatteja. Aristokratia oli kuninkaan virka-aatelia, sääty, josta pääsi kuninkaan virkoihin, mutta heillä ei enää ollut vanhan feodaaliyhteiskunnan aikaista itsenäistä asemaa.

Feodaaliyhteiskunnassa paronien välinen sopimus piti yllä tasapainoa ja valtaa, patromonialismissa, mihin siirryttiin 1400-1500 lukujen aikana, kuningas käytti isännän valtaa, mutta sulkemalla tärkeimmät virat muilta kuin aseistariisutulta aatelistolta, hän sai aateliston tuen. Oli syntynyt uudenlainen sopimusyhteiskunta, jossa kuningas käytti valtiovaltaa, mutta teki sen enemmän ja vähemmän aristokratian suostumuksella.

Tämä järjestelmä jätti toivomisen varaa, mutta Englannissa, jossa myös porvaristo ja gentry, feodaaliyhteiskunnan jäänne, otettiin mukaan, toki parin sisällissodan jälkeen, saatiin sopimusyhteiskunta tilaan, jossa kauppamies, aatelinen, kuningas ja maamies, jokainen osaltaan saattoivat odottaa että sopimus pitää ja että sopimusyhteiskunta, missä valtio suojeli sopimusta, saattoi syntyä monet modernin yhteiskunnan instituutioista.

Vaikka osansa Ison-Britannian mahdin syntymisellä oli Henrik Kuninkaan tykkien ja hänen pahansisuisen tyttärellä, tärkein tekijä Englannin nousulle oli kaupassa, ja kaupan turvallisuus perustui sopimusten kunnioittamiseen.