”Aktiivimalli” ei ole moraalinen, vaan moralistinen malli.
Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että ihmisten tulisi elää työllä, ja että työstä olisi maksettava sellainen palkka, että sillä tulee toimeen.
Se on mielipiteeni.
Minun mielipiteelläni ei vain ole sellaisenaan tekemistä nykyisen todellisuuden kanssa. Minun ”lähtökohtainen mielipiteeni” on vanhentunut ja perustuu todellisuuteen, joka oli kurantti joskus 1988 tai silleen.
Todellisuus on se, että työtä ei enää ole, eikä koskaan tule olemaan kaikille.
Todellisuus on myös sellainen, että oikeasti työikäisissä on varmaan liki 10%; ja luku kasvaa kokoajan, joista ei ole, eikä tule olemaan sellaisiin työtehtäviin, joita nykyaikainen yhteiskunta tarjoaa. Silloin kun minä tulin työelämään, samassa työpaikassa oli kaksi miestä, joista toinen osasi hädin tuskin lukea, ja jolle tuotti vaikeuksia laskea monta puuta olimme kaataneet, jos olimme kaataneet kuusi koivua rinteestä ja neljä kuusta suonlaidalta, mutta hän sai kannettua oksat hakettimeen. Toinen oli iltapäivällä aina humalassa, mutta se tiedettiin, ja hänelle oli aina työtä iltapäiväksi, jossa se ei haitannut, kitkentää, nurmetusta, istutusta, sadettimen siirtoa. Tekniikka ja tehostaminen on tehnyt heistä tarpeettomia.
Ja puolet ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä.
Osa ihmisistä ei ikinä työllisty.
Heitä tämä malli rankaisee vailla mahdollisuuksia.
Palkkojen leikkaus ei myöskään tule luomaan työpaikkoja, vaan leikkaamaan ostovoimaa ja lisäämään köyhyyttä.
Oikeasti on hyväksyttävä se, että iso osa ei tee töitä.
Heille on annettava mahdollisuus arvokkaaseen köyhyyteen.
Sitten on annettava työhaluiselle mahdollisuus töihin, myös pienipalkkaisiin ja heikon tuottavuuden töihin.
Yhtenä askeleena tähän, on sekä työttömyysturvaa että sairasvakuutusturvaA parannettava, ei heikennettävä.
Sitten on muistettava se, että yhteiskunta ja valtio eivät ole sama asia. Ihmiset ovat yhteiskunta, ihmiset, ja valtio on väline yhteiskunnan, niitten ihmisten asioiden hoitoon.
Yritysten ja alueitten tuen sijaan valtion pitää tukea ihmisiä, sitä varten se on olemassa.
Ihmisten tukeminen tarkoittaa ihmisen mahdollisuuksien tukemista.
Se tarkoittaa paitsi arvokkaan köyhyyden mahdollisuuden tukemista, se tarkoittaa työnteon ja osallistumisen mahdollistamista.
Se tarkoittaa yrittämisen mahdollistamista, ja epäonnistumisen mahdollistamista, se tarkoittaa auttamisen mahdollistamista, autetuksi tulon mahdollistamista.