Lady Agatha nosti kulmakarvojaan hetkeksi ja katsoi Capratorrentea niin kuin aikoisi valittaa tästä tarjoilijalle, “tekö todella te ette tunne se tarina tuntematon pyhimys?”
“Te tiedätte hyvin, että Bragalone on tarinoitten kaivo, enkä minä ole ollut täällä kuin vuoden pidempään kuin te. Poliisina kuulee toisia tarinoita!”
“Tämä hyvä, minä kerron, kun minulle kertoi markiisi Montebrazzini di Molobrazzi, hän kuuli isoäiti oli tytär kreivi Raddalla.” Tässä vaiheessa Lady Agatha alkoi tuijottaa tarjoilijaa, kuin kameleontti kärpästä ja kostutti huuliaan Molli & Mancan valkoviinissä.
”Se oli kauan aikoja, kun tänne tuli katalaani sotilasmiehet, ja halusi koko saari, ja ei vielä ollut kreivi Radda, vain oli se katalaani pomomies Bernat Lopblanc, Tordelmoli paroni. Paroni halusi kaikki maa, kun oli Tordelmoli ja Collina di Radda, se mies ahne oli.”
Nyt Capratorrente haistoi tarjoilijan lähestyvän ja näki että Lady Agathan katse kiinnittyi liikkuvaan maaliin.
”Se silloin pieni kylä. Nyt on nimi San Michele, mutta silloin oli toinen, markiisi di Molobrazzi sanoi Bebissu. Suuri pomo kreivi Bragalone sanoo – paroni , ota kaikki ja tekee saarikansa orjaksi. Paronin se bailiff mies, joka on komennus asioissa, tulee ja sano kaikki orjat, mutta kylämieset antaa selkäsauna se mies.” Pieni muutos Lady Agathan silmissä, pieni ystävällinen hymy, ja tarjoilija kääntyi Capratorrenten takaa takaisin baaritiskin suuntaan.
”Paronimies tulee lyö kylämies miekka päähän. Kylämies tulee ja lyö paronimies se peltomiekka, mikä se on kun kaataa ne leipäheinä!”
”Sirppi?”
”Se on se, sirppi, minä melkein se muisti. Kylässä pieni kirkko, San Michele da Bebissu. Se pappi sanoo, kuusi matkustajaritari, ja se, joka työ kantaa kaikki tavarat ja hevosen ruokaus, on nuori mies, kaikki saa nukkua pieni papitustalo kirkko takana.”
Capratorrente näkee Lady Agathan ilmeen kirkastuvan, ja haistaa tarjoilijan tuovan kahvia ja brandyä,.
”Ne matkustusritarit auttaa kylämies, ja tehdän sopimus. Paroni saa kaikki maa Tordelmoli ja Collina di Radda, mutta kirkko saa vapausmaa, kun matkustajat ampuvat nuoli eri suunta yksi jalka kiinni kirkko. Kuusi ritari ampuu hieno pituus, yksi nuoli lento 250 jaardi, toinen 300 jaardi, ja pitkimpiä, kaikki hieno ampumista.” Tarjoilija kattaa kahvin ja brändyn Lady Agathan ja Capratorrenten eteen.
”Kiitos Sergio!” Agatha ottaa pienen siemaisun kahvista mairean näköisenä.
”Mutta paroni on petollisuus sydän, näkee vapausmaa on suurempinen kuin oli toivomusta, hän sanoo oma ratsumies, hyökkäys. Kaikki sotahevosmies tulevat kymmeniäkin monta, ja kuusi matkustusritaria on kylämieskin avuksi vain. Mutta sitten ihme on, nuori mies, joka on tekee kantamisen ja hevosruokatyöt, on kirkko ovessa. Hän on kastuttanut nuoli pyhä vesi, ja pyytää siunaus terävyyttä papista. Nuorempi kaikki matkustajat, eikä kukaan muistanut mikä nimi, ampuu yksi nuoli, ja lentää pidemmisti kuin milloin. Se on seitsemänsataa ja enemmä askel, kun nuoli lentää, ja se alas osuu rinnan panssaritus paroni, joka tipahtaa se paikka maassa! Mutta paroni ei kuole, makaa maassa, nuoli panssari rinta, ja iho rinta, ja pieni kärki melkein sydän. Nyt tulee nuoli ampumispoika ja tulee pappi, ja Bernat Lopblanc, Tordelmoli paroni, tekee ikuisesti sopimus. Se maa, kun on seitsemän putoamispaikka väli, myös se, kun putosi paroni satulasta, se maa on ikuisesti seurakunta ja vapaus, sen lupaus on pyhitetty Lopblanc veri ikuisesti ja ikuisti he suojelijat seurakunta San Michele. Kun sopimusta on vannouttu, se ampumus nuori mies, ottaa nuoli paroni rinnasta, ja se tekee ihme. Nuolenkärki on sisällä paroni, mutta ei haava paroni rinta.
Kuusi matkustusritari ja se poika, ne matkustus taas, mutta se nuoli, se jää kirkko, ja tekee monta haavaparannus ihmettä. Se nuoliterävys, se jää paronin sydän, ja siitä asti, on Tordelmoli ja Raddan herrat, niiden sydämessä on se pala San Michele seurakunta.”
Lady Agatha kaatoi brändystä suuhunsa paljon enemmän kuin Capratorrentella oli tapana ja hymyili tyytyväisenä.