Neoliittinen vallankumous oli hidas prosessi, muualla maailmassa neoliittinen aika määritellään yleensä siitä kun viljely- ja karjantalous alkoi, mutta Suomessa, sattuneesta syystä, se katsotaan alkaneen siitä kun saviastioita alettiin valmistaa.
Saviastiat tulevat maailmalla yleensä käyttöön yhtä aikaa viljelyn kanssa, koska ennen sitä ei ollut niin suurta tarvetta säilytysatiolle, koska elettiin todellakin kädestä suuhun. Suomessa viljely tuli niin myöhään, että sitä ei voi pitää Suomessa samalla tavalla rajana.
Väestön kasvu ja niukkeneva riista ajoi ihmisen maatalouteen, mutta paikallisia väestökeskittymiä näyttää syntyneen jo melko varhain muuttoliikkeiden vuoksi, jossa paikalliset olosuhteet, kuten vaikka kahlaamo, karjan vaellusreitti, sopiva kivimateriaali tai hyvä ranta loivat olosuhteet, joka veti puoleensa, aivan kuten nytkin paremmat olosuhteet saavat aloitekykyiset ihmiset liikkeelle.
Keräilijä-metsästäjillä naisilla oli vaikeuksia samaan aikaan hoitaa, kantaa ja imettää lasta ja liikkua yhteisön mukana. Koska varsinaisesti ehkäisykeinoja ei ollut, on varmasti ollut vaikea välttää tilennetta, jossa useampi lapsi ei olisi rasittanut äitiä ja näin sitten vähentänyt lastenkin mahdollisuutta selviytyä.
Tässä, kuten olen niin kovin usein sanonut, isoäitien merkitys kasvoi, kun yhteisössä oli lisääntymisiän ylittäneitä naisia jakamassa taakkaa ja tuomassa kokemusta, koko yhteisön selviytymismahdollisuudet kasvoivat. Tämä loi sellaisen tilanteen, jossa pitkäikäisten naisten jälkeläiset todennäköisemmin saivat kasvatetuksi lapsensa aikuiseksi. Vastaava geenipaine miesten puolelta ei ollut yhtä kova, ja tämän seurauksena miehet eivät tänä päivänä ole yhtä pitkäikäisiä.
Tiedämme myöhemmiltä kulttuureilta myös abortin ja lapsenmurhan olleen käytössä, ja näistä jälkimmäisen oleen suositumman, koska sen ajan abortit usein johtivat naisen kuolemaan.
Imetysajan pidentäminen oli sitten yksi väestönkasvun säätelymekanismi.
Imetys kuluttaa 1000-1400 kaloria vuorokaudessa.
Maissi, viljat ja juurikkaat sisältävät tärkkellystä, joka sitten taasa hajoaa elimistössä sokeriksi. Keräilijä-metsästäjien ruokavalio koostui suurelta osin kasvi- ja eläinproteiineista, ja kun viljelyyn siirtyessä siirryttiin enemmän tärkkelystä sisältäviin ruoka-aineisiin, se vaikutti ihmiseen.
Raskauden jälkeen elimistön pitää saavuttaa tietty rasvatasapaino, ennen kuin seuraava munasolu irtoaa. Kun äiti on imettänyt, ja syönyt proteiinipainoitteista ruokaa, on voinut mennä pitkään, ennen kuin seuraava munasolu on irronnut.
Sani-kansalla raskauksien välit voivat olla neljäkin vuotta.
Meidän elimistömme koodissa on enemmän metsästäjä-keräilijää kuin viljelijä-kyräilijää, ja kun ruokavalio muuttui, sillä oli seurauksensa.
Vaikka paine viljelyyn siirtymisestä syntyi niukkuudesta, koska resurrseja ruokkia väestö oli liian vähän, viljelyyn siirtyminen aiheutti sitten myös syntyvyyden kasvun, ja syntyvyyden kasvu pakotti laajentamaan viljelyksiä ja siirtymään uusille alueille, ja viemään viljelyn mennessään. 
Näyttää siltä, että vaikka muutos kokonaisuutensa oli hidas, se eteni joillakin alueilla hyvinkin nopeasti, enemmän kuin 10 kilometriä vuodessa, vaikka koko prosessi vei yksin Euroopassa yli 5000 vuotta, eikä kaikin osin päättynyt koskaan, koska maailman reunat eivät viljelyyn sovellu.