Vaikka esi-isät ilmeisesti käyttävät sekä aborttia, lapsenmurhaa että pitkää imetysaikaa, ilmeistä on, että siitä huolimatta väestö kasvoi metsästäjä-keräilijöillä oli joillakin alueilla niin suuri väestönkasvu, ettei alueen kantokyky riittänyt ja väestö romahti, mutta taas nousi, kun riistaa taas oli tarpeeksi saatavilla.
Lisäksi muuttoliike toi samoille alueille väestöä, joka johti sitten ylikulutukseen. 
Näyttää siltä, että maatalous syntyi juuri samoilla alueilla, joissa aikaisemmin oli vallinnut riistan yltäkylläisyys, ja itseasiassa näyttää juuri siltä, että loppuun metsästettyn riistan vaellusreiteille syntyivät ensimmäiset kaupunkimaiset yhteisöt, ja osin maatalouden synty liittyy juuri tähän, että ensin alettiin odottaa paikalle tulevaa karjaa, ja vasta sitten alettiin ottaa saalista elävänä varastoon, kasvattaa karjaa.
Samalla tavalla näyttäisi että ensimmäiset pellot syntyivät karjan vaellusreittien tuntumaan, sinne missä ihmisiä oli. Mutta kuten taisin aikaisemmin sanoa, näyttää siltä että maatalous keksittiin samaan aikaan kahdeksassa paikassa maailmalla, hieman eri variantein ja karjareittien yhteyteen näyttää syntyneen maatalousyhteisöjä ainakin nykyisen Turkin, Irakin ja Pakistanin alueille.
Neoliittisessa vallankumouksessa naiset olivat pääosassa. Siirtymävaiheessa miehet edelleen kulkivat saaliin perässä ja suojelivat nautinta-alueita hupenevien resurssien aikana
, kun taas naiset olivat lähellä leiripaikkaa ja kuin jatkeena keräilytyölle, aloittivat viljelyn.
Viljelyn aloitus näyttää alkaneen samaan aikaan, jolloin ihmisen ruokavalion perustan todennäköisesti muodosti simpukat, kalat, juurekset ja hedelmät, vaikka riistalla oli silti oma sijansa, mutta mahdollisesti metsästyksellä oli myös kulttuurillinen, sosiaalinen seremoniallinen merkitys.
Maatalouden syntyminen oli myös geneettinen vallankumous, metsästys, ja tulen käsittely olivat jo vaikuttaneet ihmisen ympäristön genetiikkaan, hävittäneet lajeja ja luoneet uuusia biologisia lokeroita, johon eläimet ja kasvit olivat sopeutuneet, mutta maataloudessa ihminen alkoi vähitellen vaikuttaa aktiivisesti siihen, millainen perimä kasveilla oli.