Petjan Aikakirjat 2.7 – Elämä on valintoja

Niin siinä kävi, kuin oli käydäkseen. 

Jotkut ovat sitä mieltä, että minun pitäisi pyytää anteeksi, katua, hävetä, tai jotakin, siitä miten tässä kävi, mutta kas, tämä on kuin elämä Bragalonen kaupungissa, niin käy, kuin on käydäkseen.
Me emme ole vastuussa siitä, millaisia olimme, vaan siitä, millaiseksi tulemme, ja loppujen lopuksi, aika vähän siihenkään, sillä ne on suuremmat tuulet, kun tätä venhettä vie.

Se on hirvittävä sanoa, mutta tappaminen meistä on tehnyt ihmisiä, ja harva asia on niin inhimillistä kuin lyödyn lyöminen.

Lihan syönti teki meistä suuria, tuli ja liha teki meistä suuria ja älykkäitä, ja perhe, tuli, liha, ja suurriistan metsästys teki meistä organisoituneen ihmiskunnan. 
Ja evoluutio.
Miehet ovat evoluution tykinruokaa.Niitä riittää, ja niillä riittää.
Ihmisellä periaatteessa yksi uros voi panna paksuksi vuoden aikana 750 naarasta. Hyvissä olosuhteissa enemmänkin. 
Normaalisti se on nainen, joka valitsee.

Siellä se on, apinaprosessori, joka antaa piut paut teidän yksilöllisyydelle, muodille ja mitä helvettiä te sitten kuvittelette haluavanne.
Se apinaprosessori, joka arvioi niin, että suunnilleen puolet kaikista naisista haluaa saman tyyppisiä miehiä,

Sellaisia, joilla lantion ja hartioitten suhde oikea,
Sellaisia joiden vyötärön, lantion ja jalkojen suhde kertoo heidän olevan hyviä juoksijoita,
Pitkiä, joiden askel on pitkä.
Harteikkaita, jotka ovat hyviä uimaan ja heittämään.
Suuria, jotka kykenevät puolustamaan laumaa. 


Ja sitten miehet. SIllä mitä miehet haluaa, ei nyt oikeastaan ole niin paljon väliä, kunhan nyt jonkun saavat. Eikä senkään niin väliä.
Mutta jos kuitenkin.
Lantio ja vyötärön suhde kertoo mahdollisuuksista selviytyä synnyttäjänä.
Riittävä ihonalainen rasvakudos viittaa siihen vararavinnon määrään, mitä voi käyttää raskauden aikana, mutta liian suuri määrä viittaa siihen, ettei kykene pysymään lauman mukana.

Mutta nainen valitsee.