Vandaaleja pidetään ilmeisesti suomensukuista kieltäpuhuneina, samoin heruleja. Eräs saksalainen kielitieteilijä pitää kantagermaania kielenä, jossa suomensukuisen kantakielen päälle on asennettu indoeuroopalaiset asetukset.
Vaikka kielellinen sukulaisuus yhdisti näitä kansoja, ne erityivät geneettisesti kuitenkin viimeistään kansainvaellusten myötä eriytyivät, ja myös suomalaisuus sai tässä yhteydessä merkittävän germaanisen verenlisäyksen.
Suomen suhteen ilmiö on myös mielenkiintoinen, miten suomi asutettiin. Ennen Kustaa Vaasan luomaa keskusjohtoista verottajavaltakuntaa, ei suomalaisia juurikaan asunut Pähkinäsaaren rajan pohjoispuolella. Sen sijaan sen eteläpuolella oli suhteellisen tiivis asutus, joskin sitä rajoittivat sen aikuiset viljelymenetelmät ja kuluyhteydet. Mutta esimerkiksi käsitys Uudestamaasta jonkinlaisena erämaana, joka asutettiin ruotsista käsin, ei pidä paikkaansa. Länsi-Uudella maalla ja osin karulla rannikolla, oli asutus harvaa, sillä siellä peltoalat jäivät pieneksi ja joet olivat vaikeita liikkua, kiitos koskien ja jokien suhteellisen pienuuden.
Tämä asettuu oikeaan kontekstiin, kun huomioi sen, että vasta viimeisen Seutulan lentokentän laajennuksen aikana barbaarit hävittivät sen siirtolohkereen, joka kertoi vanhan Hämeen ja Uudenmaan rajan. Periaatteessa paikka on vain muutama kilometri kehäkolmoselta.
Pähkinäsaaren raja oli vanha suomalaisten ja karjalaisten raja. Karjalaisten nautintamaat olivat Pyhäjoen pohjoispuolella, suomalaisten sen eteläpuolella. Kun Wasa-kuninkaat katsoivat tilaisuuden olevan oikean, he yllyttivät rahvasta rajaloukkauksiin ja asettumaan asumaan maille, jotka eivät perinteisesti olleet suomalaisten. Toki ryöstöretkiä oli tehty, ja rajalinjoja aina loukattu, mutta periaatteessa pyhiä kunnioitettiin.
Ruotsin kuninkaat tekivät oikeuksien loukkaamisesta lain.
Ja niin alettiin asuttamaan väkeä maille, joihin ei ollut oikeutta.
Varsinaiseen vauhtiin tämä pääsi 1640-luvulla, jolloin kuninkaat alkoivat rikkoa perinnelakeja jo perinteeksi muodostuneen väkivallan voimalla, ja myös vanhan rajan eteläpuolella kuningas alkoi jakamaan maata, joka ei ollut hänen.
Mutta saihan kuningas höntsätyksi väkeä muuttamaan pohjoiseen. Ensimmäinen uudisasukas aalto, lähinnä hämäläisiä peltoviljelijöitä onnistui pääsemään hengestään liki kaikki, sillä ei silloinen peltoruis kestänyt pohjoisen talvea. Savolaisperäiset kaskiviljelijät, joita oli seuraavassa aallossa, ja heidän kaskirukiista jalostunut ruis kesti paremmin hallaan, ja näin savolaisperäinen asutus levisi kohden Oulua sisämaan kautta, kun Hämeestä ja Varsinais-Suomesta kotoisin olevat nousivat vähävähältä kohden pohjoista meren rannan kautta.
Jatkan taas viikon päästä