Avainsana: Aivot

Petjan aikakirjat 1.21- Kielipelin aivoitukset

Koska muinaisia aivoja ei ole tutkittavaksi, monet olettamukset muinaisten ihmislajien kyvyistä perustuvat kallotutkimuksiin, joissa kallon tilavuus, sen sisäisten alueiden ja harjanteiden kohtien perusteella on pyrytti jäljittämään aivojen rakennetta ja verrattu näitä tietoja apinan ja ihmisten kalloihin
Yleensä kaikilla ihmisillä vasemmasta aivopuoliskosta löytyvät alueet vastaavat puheen tuottamisesta, ymmärtämisestä ja sanojen tunnistuksesta, mutta tämähän ei vielä riitä täyteen ymmärrykseen, vaan meidän on tunnistettava sävy, rytmi, painotus, intonaatio, sekä puhuja ja tämän eleet.
95% oikeakätisistä ihmisistä vasen aivopuolisko on myös hieman suurempi ja kallossa on näkyvissä kielialueen tuntumassa tietynlaiset painaumat, joiden kehitystä voidaan tutkia juuri ihmisen esi-isien kalloista aina Homo Habiliksesta alkaen, apinoilla ei näitä painanteita ei ole, vaikka aivojen epäsymmetriaa näyttäisi ilmenevän myös suurilla ihmisapinoilla. Lue lisää ”Petjan aikakirjat 1.21- Kielipelin aivoitukset”

Petja aikakirjat 1.14. – Kivi kyrsästä

Homo erectuksen työkaluja

Ihmisen esi-isien käden tarttumiskyky ja aivojen kyky koordinoida käden liikkeitä oli kyllin kehittynyt työkalujen tekemiseksi noin 4 tai 5 miljoonaa vuotta sitten, ja homo habilis osasi valmistaa Olduvaissa pyöreästä, noin tennispallon kokoisesta jokikivestä alkeellisen lyöntityökalun 1,7 miljoonaa vuotta sitten. Näitä saattoi olla jo 4 000 000 vuotta sitten Etiopian Omo-joella, mutta se ei ole ihan varma. Tätä perustyökalua kutsutaan nyrkkikiilaksi, ja tämä oli ns. ydintyökalu.
Puolisen miljoonaa vuotta sitten tuli kuvaan liuskatyökalut, jossa kivestä iskettiin teräviä luoskoja irti, joita sitten saatettiin kiinnittää kovaan puuhun, sarveen tai luuhun, ja saada sahalaitaisia teriä, joita saatettiin käyttää saalistuksessa keihäässä tai ansapiikeissä. 

Neanderthalin ihmisten työkaluvalikoima oli laaja, nyrkkikiilojen ja liuskatyökalujen sivussa kehittyivät ensimmäiset porat, taltat ja sahalaitaiset työkalut ja uudet tarpeet pohjoisemman ilmaston, jääpeitteen reunan tundra-alueet, loivat tarpeen välineille joilla voitiin muokata nahkaa ja turkiksia.
Homo sapiensin levittäytymisen myötä tulivat käyttöön nuolenkärjet ja entistäkin kehittyneemmät säletyökalut ja uudet kapeat leikkaavat terät. Uusissa terätyypeissä, joita kutsutaan mikroliittityökaluiksi, on entistä enemmän, entistä säännöllisempiä teräviä iskennäisiä tarkkaan asetettu kiinni luu- tai puupohjaan, niin että jopa sirppi voitiin rakentaa tällä tekniikalla. 

Myöhäisneoliittisia kivitalttoja

Maatalouden synty loi uuden tekniikan, jossa ensin ydinkivi muokattiin iskemällä haluttuun aihioon, ja sitten muotoiltiin se loppuun hiomalla. Tällä tavoin valmistettuja esineitä oli jo jonkin verran keräilijämetsästäjillä, mutta varsinainen tarve niille ilmeni vasta varhaisessa maataloudessa, ja ne levisivät rinnan maanviljelyksen kanssa. Australiasta on löydetty 20 000 vuotta vanha hiottukirves, mutta muualla vanhimmat ovat puolta nuorempia.
Mielenkiintoista on sekin, että työkalut ovat useimmiten oikeakätiselle tehtyjä. Tästä saattaa löytyä linkki siihen, että työkalujen kehitys ja käyttö olisi kytketty aivojen kehitykseen, koska vasen puoli vastaa pääosin puheesta, ja ohjaa myös oikeaa puolta kehosta.
Tämä yhteys on voinut vaikuttaa siihen, miten ihminen käsittelee kieltä tai miten muodostamme käsitteellistä ajattelua.

Petjan aikakirjat 1.10. -Riistakapitalismi ja dementia

Te, narupetterit,  tulitte kristikansan riesaksi 300 000 vuotta sitten. joskin ensimmäisillä ihmisillä oli pikkuisen toisenlainen kallo, mutta 100 000 vuotta myöhemmin nuppi oli sen kaltainen, kuin nykyäänkin, melkein kuin ihmisellä, mutta pienempi. 
Suurilla apinoilla hermojärjestelmä vaatii tietynmäärän B12 vitamiinia. Ilman sitä ei pysy oksalla, kun liikekordinaatio ei mene edes päin persettä, vaan ihan totaalisesti…  paskamaiseen kuolemaan.
Se johtuu demyelisaatiosta, joka on peruuntumatonta. Luvassa on hermosto-oireita, joita ovat esimerkiksi ataksia,  joka tarkoittaa tasapainovaikeuksia, haparointia ja leveäraiteista kävelyä, raajojen asentoaistin menetys, tunnottomuus ja muu kehoalueissa symmetrisesti etenevä perestesia ja neuropatia.  Ja kun tähän on tultu, jos puutostila jatkuu, se etenee selkäytimeen ja sen jälkeen tulee unohtelu, masennus, ärtymys, psykoosi ja dementia. 
B12 on siis tarpeen kaikille nisäkkäille, mutta nautaeläimet, jotkin homeet ja levät kykenevät tuottamaan sitä itse. Lue lisää ”Petjan aikakirjat 1.10. -Riistakapitalismi ja dementia”