Avainsana: brändi

KANSAKUNNAN SYÖPÄ 4. KEHITTÄMÄTTÖMYYSMAA

Lähestyn taas asiaa vaatetusteollisuuden kautta, kun tämä vaatetusalantyönjohdon koulutus nyt on.

Vuonna 2007 tehtiin tutkimus Suomen vaatetusteollisuuden kehittämisestä, jossa kysyttiin kansainvälisen toiminnan painopistealueita ja mitä vaatetusteollisuuden johto piti tärkeänä.

Tärkeysjärjestys oli

-konsepti/toimintamalli

-Logistiikka

-Jakelu

-Tuote

-Tuotesuunnittelu Lue lisää ”KANSAKUNNAN SYÖPÄ 4. KEHITTÄMÄTTÖMYYSMAA”

KANSAKUNNAN SYÖPÄ 3. HALPAA MAKKARAA

Vaatetusteollisuus paljolti kadonnut Suomesta.
suit2Tietysti kannattavuus on syynä suomalaisen vaatetusteollisuuden lopettamiseen, mutta ei niin, että suomessa ei olisi mahdollista tehdä kannattavasti, ei niin kuin Pakistanissa, eikä syy ei ole se, että Suomessa olisi liian korkea palkkataso, vaan se, että Suomessa on liian matala laatutaso, ja että Suomessa kuvitellaan että pääkilpailijamaa olisi Kiina, sen sijaan että nähtäisiin kilpailijana Saksa, Tanska, Ruotsi tai Italia.

Minulla oli eilen jalassa Saksassa valmistetut housut ja tänään Saksassa tehty paita.

Eiliset housut ovat tekniseltä laadultaan ehkä parhaat sarjavalmisteiset housut mitä olen koskaan omistanut, hinta satasen luokkaa, ja paitani kuluttajahinta taitaa olla vähän päältä, 130€, ja sen tekninen laatu aivan loistava pienintä yksityiskohtaa myöten.

Saksassa valmistamisen hinta ei ole niin oleellisesti eri kuin meillä.

Jos sitten verrataan valmistamisen hintaa Suomessa lähimpään kilpailijaan, Eestiin, niin palkkakustannukset ovat siellä noin 40% Suomen kustannuksista, mutta mikä merkitys sillä on?

Jos tehdään bulkkia, tuotteita, jossa tärkein myyntiargumentti on hinta, niin tämän valmistuskustannuksen ero merkitsee.

Mutta jos pyritään tekemään laatutuotetta, joka on haluttava sen laadun ja sen kautta syntyvän brändin vuoksi, merkitys ei ole enää niin suuri.
Väännetään tämä napinläpilangasta. Ja yritän kirjoittaa tämän hyvin hitaasti, koska lukijoissani saattaa olla joku persu, jotka eivät lue kovin nopeasti.

Jos vaatteen hinta on 29,90, ja sen hinnasta 2,99 on palkkakustannuksia, jää kaikkeen muuhun, kuten katteeseen, 26,91€.

Jos vaatteen hinta on 129€, ja sen hinnasta on palkkakustannuksia 12,9€, jää kaikkeen muuhun, kuten katteeseen 116,1€.

Ja tämä on Suomen ongelma.

Me emme tee tuotteita, joille olisi ostajia, ja hallitus kannustaa yrityksiä kilpailemaan toivotonta taistelua Kiinaa, Intiaa ja muita halvan tuotannon maita vastaan, sen sijaan että pyrittäisiin kilpailemaan laadulla ja brändillä.

Valtion puputehdas ja 1939/100F

Aikoinaan hämmästyin ensimmäisellä Hämeenlinnan reissullani tekstiä tehtaan seinässä.

VALTION PUPUTEHDAS

hassusti osunut oksa sai asiat näyttäytymään oudossa valossa.

Jokseenkin tasan neljä vuotta sitten meni konkurssiin Suomen viimeinen paitatehdas, Lahdessa toiminut Jousi-paita.

Tämä palautti minun mieleeni mitä ajattelin kun kuulin että Valtion pukutehdas lopettaa.

Minä tiedän, että minä en olisi voinut sitä tehdä, vaan jos vaikka olisinkin, olisin tarvinnut pätevää hallintomiestä ja paljon rahaa, mutta, mutta, mutta…

Jos minulla olisi silloin ollut oikeat palikat hallussa, olisin esittänyt että Valtion Pukutehdas käyttää hyväksi sen ainutlaatuisen tarinan minkä siitä olisi voinut kertoa.

Suomen armeija taisteli ylivoimaista vihollista vastaan Talvisodan ankarissa pakkasissa, olosuhteissa joissa Puna-armeija hyytyi, Suomi taisteli ja sai aikaan kunniallisen rauhan hirvittävän vihollisen kanssa. Tämä Valtion Pukutehtaan tamineissa.

Sitten luotaisiin kuva Suomesta, maassa jonka pääkaupungin keskilämpötila on 6 astetta, joka on luonut kukoistavan teollisuuden, vaikka suuren osan vuotta maa on jäässä ja merikin metrin syvältä, ja siitä jäästä on revitty menestys, taistelemassa vyötäröön asti hangessa, kaatamassa puuta, repimässä sitä metsästä tehtaalle.

Ja kerrottaisiin suomalaisista, jotka kalastavat avannoista vedettävillä verkoilla, ja rikkovat jäätä jäänmurtajilla, jotta saisivat metsän kylmyydestä tuotetut tuotteensa markkinoille.

Kerrottaisiin kylmälaboratorion ennätyksistä.

Ja kerrottaisiin, että jos jossakin on kylmää, siellä on suomalainen, sillä suomalainen tietää mitä kylmä on, ja miten siltä suojaudutaan.

Valtion pukutehdas olisi uudistettu tarinan, ei tuotteiden pohjalta.

Vanhoista tuotteista olisi jätetty muutama liikelahjatuote, mutta muutoin tuotanto olisi suunnattu erikoisvaatteisiin äärimmäisiin olosuhteisiin. Arktisille alueille, porauslautoille, vuoristoihin, merille. Yhdistetty tarinaan korkean teknologian tuotteita, mittareita, antureita, älyvaatteita, termoplastiikkaa… Mitä olisi tarvittu, mutta idea olisi ollut, jos työskentelet pakkasessa, laiminlyöt turvallisuutesi, kuin Puna-armeija vuonna 39, jos vaatteitasi ei ole tehnyt se, jolla on eniten kokemusta kylmästä.

Ja sitten uusi nimi.

Kansainvälinen.

Legendaarinen.

Nimi jossa on tarina.

WinterWear 39°

Äärimmäinen ratkaisu, äärimmäisiin olosuhteisiin.

Fanien kesken vain WW.