Avainsana: ihminen

獣王記 1.3.革命的な文化大革命

Julkaistu tekijä admin

人間は、人間であることを学ぶことで、学習を通じて、進歩を通じて、学習なしには不可能だったはずのより多くの生態系への適応を可能にする文化を創り出したのです。トンボやタコが独自のソフトウェアとそのランダムなバグの囚人であるのに対し、人間は言語を使って、水はあそこにある、この根っこは胃が痛くなる、これらはならない、と伝えることができます。こうして人間は、学習や文化を通じて、さまざまな生態系に広がっていくことができたのです。

人間の祖先が住んでいた西アフリカの河口からシベリアのツンドラまで生態系が異なるように、生物進化も一定の範囲でその違いに適応してきたが、何よりも文化進化が人間の行動をその地域に合うように形成し、それを通じて人間は地球上のほぼすべての生態系を支配できるようになったのである。

そして、それぞれの地域で生まれた文化の種類は、それぞれの地域の状況、つまり、生物学的・文化的主体である人間に環境が与えた進化的圧力に依存しているのである。

人類の進化にとって、気候は他のあらゆるものと同様、時代を超えて重要な枠組みを提供してきた。そして、その中で第四紀とその終わりは、人類の進化にとって非常に重要なファクターである。

Lue lisää ”獣王記 1.3.革命的な文化大革命” →

野獣王記』1.2 文化は学問である

Julkaistu tekijä admin

蚊を思い浮かべればいい。

いや、蚊を思い浮かべるのではなく、トンボを思い浮かべるのです。トンボが生まれるとき、ゲノムにある特定の反応がプログラムされているのです。トンボには学習がなく、このようなシステムを閉反応モデルと呼びます。

高度な種であればあるほど、脳の容量が大きく、経験から学ぶことができ、学んだことに応じて反応を変えていきます。

その意味で、原始的なトンボと、たとえばタコとの間には大きな違いがある。しかし、タコと、たとえばただの猫との間にも大きな距離があり、潜在的なものだ。だからこそ、タコは文化を作らず、知能の割には皿の上のフリタータになっているのである。

母親が子猫に体を洗うこと、床からソファに登ること、食べ物を探すことを教えるとき、猫にも他者から学ぶ文化があると言えるでしょう。そして、その過程で、猫や犬の習性やニーズ、人間との付き合い方を教える人間がいるのです。 Lue lisää ”野獣王記』1.2 文化は学問である” →

Petjan Aikakirjat 2.1 Ihmisen osa Platonin luolasta

Julkaistu tekijä admin

Ihmisen osaan kuuluu luoda, taitaa, osata…taiteilla. 

Ensimmäinen tunnettu taideteos, mahdollinen taideteos, on 300 000 vuotta vanha häränluu, johon on kaiverrettu puoliympyröitä. Se on homo erectuksen ja homo sapiensin kausien välillä, eli ihan helvetin vanha. 

Paljon vanhempi kuin luolamaalaukset, joista vanhimmat ovat noin ja suunnilleen 35 000 eaa, ja joiden kukoistus aika oli noin 20 000 vuotta sitten. 

Cro Magnon on ollut taiteilija, luova henki.

Vogelherdin hevonen, noin 33 000 vuotta vanha.

Eikö se ole kiehtovaa?

Luolamaalauksia on tuolta ajalta löydetty noin 200 eripaikasta Uralilta Espanjaa ulottuvalta alueelta; suurin osa tietysti lännestä, missä kivi on sellaista, jossa luolat ovat voineet muodostua tehokkaaksi ja tarpeeksi suuriksi. Sitten on suuria alueita, joilla ei ole luolia, tai jos on, ne ovat pieniä ja harvassa. 

Lue lisää ”Petjan Aikakirjat 2.1 Ihmisen osa Platonin luolasta” →

Petjan Aikakirjat 1.20. -Vaikuttavatko kielen kääntäjät korvan kallistumiseen?

Julkaistu tekijä admin

Tämä symbolijärjestelmä, jota tässä nyt käytän toisen symbolijärjestelmän kautta edellyttää monen osatekijän toimintaa. Jos emme tuntisi äännettä  “aa”, en tarvitsisi merkkiä “A”.
Jotta meillä olisi tämä äänne “aa”, pitää olla sellainen suuontelon ja kurkunpään rakenne, jotta voimme muodostaa sen äänteen. Sitten, jotta sillä äänteellä olisi merkitystä, se pitää kuulla, eli meillä pitää olla korva, ja sekä lähetyksen että vastaanoton puolella mitää olla tulkitseva järjestelmä, jotta sillä äänteellä olisi merkitys.

Ajatelkaa kurkkua, parasta A-luokkaa. Lue lisää ”Petjan Aikakirjat 1.20. -Vaikuttavatko kielen kääntäjät korvan kallistumiseen?” →

Petja aikakirjat 1.18. – Homo, heitä…

Julkaistu tekijä admin

Asia, joka ei heti tule mieleen, kun miettii ihmisen ylivoimaa, on oikeastaan peräisin riippuvaisuussuhteesta. Puihin.
Periaatteessa kaikki kädelliset kykenevät jollakin tavoin viskomaan erilaisia kiviä, oksia tai mitä nyt käsillä on, kun on tarvis, mutta ihminen on ylivoimainen heittäjä. Se on saattanut olla se syy, miksi ihminen on alun perin kiveen tarttunut, heittääkseen sillä lähestyvää saalistajaa. Seuraavaksi sillä heitettiin jo saaliin saanutta saalistajaa ja seuraavaksi saalista. 

Ja siitä se lähti.
Kolkutetiin sitä kiveä niin että saatiin siihen vähän terää.
Ja jossakin vaiheessa huomattiin, mikä etu on keihäässä, ja sitten alkoi iskukeihään kehittyminen heittokeihääksi.
Saalistaja, joka saattoi juosta päivän, ja sitten heittää saalistaan jollakin projektiililla turvallisen, no turvallisen ja turvallisen, matkan päästä, oli aika ikävä jahtaaja.  

Vaikka siellä kädellisen kopassa on laskentatehoa puusta puuhun hyppäämiseen, ja vaikka simpansseilla, gorilloilla ja orangeilla on liki samanlainen hartianivel, niin ihmiskäden parempi tartuntaote, ja kyky hienoihin ohjausliikkeisiin heittäessä, niin pienet erot lihaksissa, jotka evoluutio on synnyttänyt viimeisen 2 000 000 vuoden aikana, yhdessä kehittyneiden aivojen kanssa, luovat kokonaisuuden, jossa valittu esine voidaan heittää nopeasti ja tarkasti, suoraan tai tiputtamalla, tarkkuudella, johon mikään muu kädellinen ei pysty.
Simpanssit heittelevät kyllä, ja on huomattu, että ne heittävät huvikseen, saattavat heitellä kiviä niin että niitä kerääntyy pieniksi kasoiksi, mutta silti, se ei riitä. Homo erectus on ollut jo paljon tehokkaampi heittäjä, olkapään rakenne kertoo, että sillä on heitelty jo eri tavalla mitä apinat tekevät, mutta tämä 2 000 000 vuotta on kasvattanut eron, niin, että simpanssin heittämä projektiili lentää parhaimmillaan 30 kilometriä tunnissa, mutta asiaan perehtynyt, harjoitellut homo sapiens saa projektiilin jopa 185 kilometrin tuntivauhtiin.

Kun narupettereiden ovat kyenneet kommunikoimaan, suunnittelemaa, hikoilemaan ja heittämään, he nousivat savannin valtiaiksi.

Petjan aikakirjat 1.8 – Ajattelu vaatii lihasta.

Julkaistu tekijä admin

Ihminen on sitä mitä hän syö.
Toisinaan tästä voisi päätellä ihmisen olevan kasvissyöjä.
Ihmisen evoluutiossa on ollut kolme tärkeää tekijää, jotka ovat olleet kietoutuneet toisiinsa kuin DNA:n kaksoiskierre. 
Biologinen evoluutio vaikutti ensimmäisenä.
Ihmisen tausta on selkeästi lihansyöjäapina ja ruoka on vaikuttanut evoluution
Edellisten vaikutuksesta syntyi kulttuurievoluutio, joka vaikutti taas biologiseen evoluutioon. 

Esi-isiemme hampaat ovat pedon, samoin silmät ovat asettuneet kuten pedolla.
Ja mikään kasvissyöjä ei yhtäältä tarvitse niin kehittyneitä aivoja kuin ihmisellä ja toiseksi, sellaisia aivoja ei olisi kyetty kehittämään kasvissyönnillä.  Lue lisää ”Petjan aikakirjat 1.8 – Ajattelu vaatii lihasta.” →

Petjan aikakirjat 1.6 -Peruskäsitteiden pariin.

Julkaistu tekijä admin

Ihmisen kehitystä voi seurata erilaisista lähteistä. Löytyvistä luista, hampaista ja työkaluista, ja genomista, tutkimalla mitä yhteistä meillä on, ja kuinka kauan sitten muutos on tapahtunut.
 Viimeksi kerroin sivapithecuksen hampaista, miten kulmahampaat kertovat sen ruokavaliosta, ja miten siitä voidaan päätellä sen ilmeisesti käyttäneen työkaluja.
Ilmeisesti. Minä en tiedä, mutta oletan nyt tämän olevan näin. 

Mutta miten tämä on käsitettävä? Tietysti, jotta tehtäisiin työkaluja, pitää olla jonkinlainen käsitys siitä, että tulevaisuudessa on tilanne, johon voidaan varustautua käsillä olevalla työkalulla, joka esikäsitelty jollakin tavoin tarkoitukseen sopivaksi, joten on oltava ennakkoon käsitys siitä, millainen tämä käsityökalu on, jonka valmistamme omin pikkukätösin. 
Käsi.

Työkalun valmistamiseen tarvitaan kättä ja kädentaitoja, paviaani! Lue lisää ”Petjan aikakirjat 1.6 -Peruskäsitteiden pariin.” →

Petjan aikakirjat 1.5 – Kuka kulkee jäljissämme

Julkaistu tekijä admin

Jos ja kun puhumme ihmisyydestä, me tunnistamme tietoisuuden ihmisenä olemisen edellytykseksi. Mutta onko vain ihminen tietoinen?  Ja onko sillä merkitystä? 

Ihmisen menestys lajina on ollut kulttuurin, oppimisen seurausta, ja siitä alkaen, kun emo ensimmäisen kerran opetti poikasensa avaamaan simpukan kiveen kolkuttamalla Länsi-Afrikan lämpimissä vesissä, on oppimisen ja kulttuurin luominen ollut vahvana mukana siinä, mitä sanomme ihmisyydeksi. 

Kun uuden asian käyttöönotto biologisena prosessina kestää 100 000 tai 10 000 vuotta, opittu asia leviää salamana yhteisön sisällä, jos yhteisö on oppivainen. 

Tämä taas johti siihen, että kieltä ja sen symbolijärjestelmää monipuolisesti käyttävä yhteisö oli elinkelpoisempi, sopeutuvampi ja kilpailukykyisempi kuin muut. 

Tämä tarkoitti biologisen ja kulttuurillisen evoluution, geenin ja meemin, syvempää riippuvuutta toisistaan. 

Kulttuurievoluutio ei kenties asettanut evoluutiolle suitsia suuhun, mutta kannukset kylkeen.  Lue lisää ”Petjan aikakirjat 1.5 – Kuka kulkee jäljissämme” →

Camelot, ja vanha tavara

Julkaistu tekijä admin

Jatkoa kirjoitukseen Camelot ja mennyt Duuni.
Duuni.netissä yritin myös joka päivä, aina siinä onnistumatta, katsoa uudet liittyneet, ja laittaa heille henkilökohtainen tervetuloa viesti. Ja henkilökohtaisella tarkoitan henkilökohtaista, ei mitään ”Kiitos, kun liityit Duuni.net palveluumme, Leena Yrväs, account manager” vaan-

”Tervehdys, neiti Yrväs. Mukava huomata että olet liittynyt Duuni.net palveluun, on aina kiva kun saadaan uutta verta remmeihin. Sinun sukunimesi ei ole kaikkein yleisempiä; mahdatko olla sukua sellaiselle Kari-Matille, joka oli kanssani yhtäaikaa Helsingin Liikennelaitoksen suunnittelu- ja tutkimustoimistossa? Erittäin pätevä kollega!”

Vaikka palvelu romahti päivittäin, juttamalla ja pitämällä huolta sen ilmapiiristä, sain silloinkin, ennen serverin ja alustan uudistusta, kävijämäärän vakautetuksi ja sen jälkeen jopa hieman nousemaan.
Vaikka minä pidän ihmisistä ja minä suhtaudun intohimolla yhteisöllisyyteen, niin se ei tarkoita etten minä tietäisi mistä on kysymys.

Päin vastoin, juuri se, että minä pidän ihmisistä ja suhtaudun yhteisöllisyyteen kuin suhtaudun, tekee minusta hyvän siinä mitä olen tehnyt.
Kaupan pitää huolehtia siitä tavarasta mitä on kaupan. Lue lisää ”Camelot, ja vanha tavara” →