Avainsana: meemievoluutio

Petjan Aikakirjat 2.13 – Vive l’r/evolution

Monet kuvittelevat, että ihminen eli ennen jotenkin suloisessa sopusoinnussa luonnon ja ympäristön kanssa.
Ja kilin vitut.

Mesoliittisen ajan lopussa ihminen oli tarpeeksi kehittynyt peto ryhtyäkseen ekokatastrofiksi, ja kykeni saalistamaan lajeja sukupuuttoon. 

Ranskasta on löydetty jyrkänne, jolta esi-isämme ovat ajaneet hevoslauman rotkoon. Sen pohjalla on 20 000 hevosen luut. Ukrainassa on paikka, josta on ajettu jyrkänteeltä 3 000 mammuttia. 
Kuitenkin ihminen on vielä tuohon aikaan elänyt pienissä heimoissa, korkeintaan 200 yksilön yhteisöissä, mukaan luettuna niin sylivauvat kuin isoäidit.  

Kun ihminen oppi hallitsemaan tulta, se alkoi muuttamaan ympäristöään raskaalla kädellä.

U.S. Forest Service photo.

Ei Pohjois-Amerikan preeriat ole mitään tuulen ja sään aikaan saamaa, vaan ihmisen, joka kulotti maan ajaakseen biisonit ansaan. 
On tutkittu, että ihminen tuhosi tulen keksimisen jälkeen 32 lajia suurriistaa yksin Etelä-Afrikassa, vajaassa 2000 vuodessa.
Eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että kun ihminen siirtyi Amerikkaan pitkin Alaskan jääkäytävää, ei heitä ollut kuin noin 1000 yksilöä, mutta tullessaan neitseellisille metsästysmaille, jossa riistaa oli paljon, sääolot siedettävät ja ennen muuta, riista ei osannut pelätä ihmistä, populaatio olisi lisääntynyt 1% vuosivauhtia, se tarkoittaa, että 1000 vuodessa, minä aikana ihminen levittäytyi koko mantereelle, väki lisääntyi tuhannesta yksilöstä yli kahden miljoonaan.  Lue lisää ”Petjan Aikakirjat 2.13 – Vive l’r/evolution”

Petjan Aikakirjat 2.8 Oolla on meritys työssä ja otona.

Evoluutio korosti sukupuolien kokoeroa.
Se on olemassa kai suunnilleen kaikissa selkärankaisissa.
Ja koko vaikutti työnjakoon.

Suurriistan metsästys ei ehkä niinkään johtanut kokoeroon, kun niin, että kokoero johti suurriistan metsästykseen. Ehkä, mahdollisesti, en muista, siitä on niin kovin paljon aikaa.
Mutta saattoi olla, että syy, miksi suurriistaa alettiin metsästämään, ei ollut niinkään se, että se olisi ollut tarpeen, vaikka se muuttikin ihmistä, mutta sen syy ei ollut varsin pula proteiinista, vaan sen merkitys oli kulttuurillinen.
Luolien kuvissa on paljon kuvia häristä ja biisoneista.
Niiden metsästys, per se, oli kulttuurillinen kysymys, riitti, tapa lauman uroksille toimia yhdessä, osoittaa yhteenkuuluvaisuutta, merkityksensa, voimansa ja rohkeutensa, mutta se muutti kulttuuria ja evoluutiota. 
Se ajoi ihmisen uudelle kehitysasteelle, toiselle tasolle, loi uuden organisaatiotason, vaikka siitä oli vielä pitkä matka heimoja suurempiin kokoneisuuksiin, silloin pääsimme matkalle.

Tämä suurriistan metsästys korosti miehen ja naisen asemaa. Asema oli eri jo ennen.
Vaikka tehtävissä ei hirvittävästi eroa, niin koko ja asema evoluutiossa loivat eroja. Miehet ovat evoluution tykinruokaa.

Mutta kun suurriistaa alettiin metsästää, se toi entistä enemmän esiin sen, miten miehet metsästävät suurriistaa, mutta naiset ovat lasten ja ruuanlaiton parissa.
Tämä on näkyvissä ympäri maailman. George Peter Murdock jonka johdolla aikoinaan tehtiin kulttuurien vertailujärjestelmä sekä perustettiin Human Relations Area Files järjestö tutkimaan inhimillisten kulttuurien monimuotoisuutta loi tutkimusryhmänsä kanssa alla olevan taulukon, joka pohjautuu 155 yhteiskunnan vertailuun. Lue lisää ”Petjan Aikakirjat 2.8 Oolla on meritys työssä ja otona.”