Ihan ensin muistettakoon siitä, mikä on eduskunnan tehtävä.
Ensisijainen tarkoitus ei ole tehdä päätöksiä, vaan estää huonoja päätöksiä.
Päätöksen tekoon parlamentti on hidas ja huono väline.
Minä nyt en ole parlamentin lämmin ystävä, mutta jos sen nyt kuitenkin pitää olla, niin 200 kansanedustajaa on oikein hyvä määrä.
Jos yhteisö on selkeästi pienempi, kuten usein on nähty eduskunnan kooksi ehdotettavan, 100 jäsentä, se korruptoituisi helpommin. Kun yhteisö on selvästi alle 160 henkeä, sen jäsenet alkavat helpommin nähdä ulkopuolisen haastajana, ja puolustaa omia etujaan heitä vastaan.
Kun eduskunta on pikkuisen yli Dunbarin luvun, silloin se toisaalta on tarpeeksi pieni, jotta sen sisällä voi syntyä luottamusta, mutta kuitenkin niin suuri, että sen sisällä on myös epäluottamusta, ja se epäluottamus on tärkeää, sillä se estää eduskunnan klikkiytymisen, mahdollistaa sen, että ne vastarannan kiisket saavat äänensä kuuluville.
Ja edelleen, jos leikimme parlamentaarista demokratiaa, jossa valta on parlamentilla, eli eduskunnalla, kansalaisten tulee voida äänestää ehdokasta, ei puoluetta ja sen asettamaa pitkää listaa.
Kuitenkin näen parlamentarismissa sen ongelman, että että kansalaiset äänestävät ketä sattuu. Lue lisää ”Toisenlainen eduskunta”