Avainsana: teollistuminen

On maamme köyhä…

Ulkomaanpelle kysyi ”Miksi Suomi on niin köyhä muihin Pohjoismaihin verrattuna?”
Minä niille sitten vastasin.

Ihan ensin.
En tiedä mitä se on englanniksi, mutta kokeillaan ”jyväarvo”

Jos laittaa viivan maapallon ympäri Suomen etelärannikolta, niin siitä pohjoiseen asuvista ihmisistä 60% on suomalaisia.
80 kilometriä Helsingistä etelään on viro.
Suomen rannikot ovat parasta viljelyaluetta.
Suomessa, ennen modernia aikaa, viljasato oli hyvänä vuonna keskimäärin 16 jyvää yhtä kylvettyä siementä kohden.
Virossa oli sen verran lämpimämpi että siellä sai 18-19 jyvää. Hyvänä vuonna virossa sai 20% enemmän.
Suurimmassa osassa maata viljaa riitti myyntiin noin 4 kertaa sadassa vuodessa. Kaikki muu vilja käytettiin kotona.
Ruotsin asukkaista 90% asuu etelämpänä kuin Suomen etelärannikko.
Tanskan pohjoisin kärkikin on paljon etelämpänä. Tänään unohdamme Grönlannin
Norja taas. Se oli kalastuksen supervalta, ja tuotti myös aikoinaan hyvin tärkeää valasöljyä.

Se on pohja. 1800-luvulle asti jyvä arvo oli tärkein maan tuottavuuden mittari. Jos sinulla oli maatila, sait lainaa sitä helpommin, mitä parempi sinun maantuottosi oli.
Tästä syystä suomalaisilla ei ollut mahdollisuus kehittää teollisuutta. Lue lisää ”On maamme köyhä…”

Ruotsin maatalousuudistus

Kuten kaikki, jotka nyt ylipäänsä jostakin jotakin tietävät, tietävät, Kepu on kansakunnan syöpä, mutta toisin kuin urheilun kanssa, keskiolut ja runsas sukupuolielämä ei pelasta siltä.

Kepu on vääntänyt Suomea väärään suuntaan kauemmin kuin on ollut olemassa; se aloitti sen omalla nimellään Maalaisliitto ja jatkaa sitä Keskustapuolueen salanimen turvin. Väite että kepu olisi keskuslainen puolue on kuin keskustapuolue, törkeää vääristelyä, kun oikeasti kyseessä on agraarisosialistinen konservatiivipuolue, jonka tarkoitus on sosialisoiduilla varoilla turvata omille kannattajilleen nostalginen elämäntapa menneisyyden onnelassa, jota ei oikeasti ole koskaan ollutkaan.Tämän kansallinen vaiva aloitti kansakunnan piinaamisen viime vuosisadan alussa, ajamalla maahan torpparilakia, joka antoi torppareille oikeuden lunastaa tilansa. Vaikka toisaalta silloisessa poliittisessa tilanteessa lain säätämisen saattaa nähdä kauniissa valossa, se merkitsi 46 645 pientilan syntymistä, ja tätä kautta vahingoitti ja pitkällä tähtäimellävaurioitti syvästi Suomen kehitystä.

 

Suomen ja Ruotsin maatalous lähti kehittymään eri teille sen myötä että Suomen sodan jälkeen Suomesta itsenäistyi Suomen Suuriruhtinaskunnaksi, joka peri Ruotsin lain sinällään.

Tilojen pilkkominen pienempiin osiin sallittiin Ruotsin lain mukaan 1751, jota vielä täydennettiin vuoden 1757 maanjakolailla, ns. isojaolla.
Monimutkaisten jakosääntöjen selittäminen on tässä yhteydessä tarpeetonta, mutta tilojen pilkkominen pienempiin oli kuitenkin pitkään vaikeaa ja monimutkaista luvan varaista toimintaa. Samassa yhteydessä sallittiin myös torppien perustaminen muillekin kuin aateliskartanoille. Lue lisää ”Ruotsin maatalousuudistus”