Mongolien koko yhteiskunta perustui voiman käyttöön ja toisaalta taas komentosuhteisiin suhteessa hallitsijaan. Jokainen mongolikansan mies oli sotilas, ja joka sotilas oli osa samaa komentoketjua, jonka päässä seisoi hallitsija, Suurkaani.
Mongolien armeija muodosti maailman ainoan supervallan.
Koska tavalliselta sotilaalta odotettiin vain ja ainoastaan tehokasta kuuliaisuutta, oli esikunnan virallinen kanta, ettei rivisotilaan tarvinnut tietää mitään muuta, kuin sen mikä oli tehtävän suorittamisen kannalta tarpeen. Sen vuoksi mm. suuri osa kenraaleistakin oli luku ja kirjoitustaidottomia, jolloin heidän sihteerinsä, joilla taas ei ollut mitään määräysvaltaa, lukivat heille pääesikunnan ohjeet.
1236 Mongolien yleisesikunnassa on tehty päätös Euroopan valloittamista ja kun vuonna 1240 Mongolien nopean toiminnan joukot hyökkäävät, Kiova antautuu ja armeija tunkeutuu Puolaan ja Unkariin, ja seuraavana vuonna Mongolit hävittävät Sleesian, Unkarin kuninkaan on paettava Tonavan ylitse.
Hyökkäys kuitenkin pysähtyy joulukuussa, kun tulee uutinen, Suurkaani Ogotai on kuollut ja kaikkien kenraalien on kokoonnuttava Karakorumiin valitsemaan uutta Suurkaania.
1242 Perustaa Batu-kaani Kultaisen Ordan, eli Kiptsakin Volgan eteläjuoksulle ja Venäjällä ylin valta on mongoli-tataarien hallussa seuraavat 200 vuotta.