Kuinka monta sanaa meillä on Sirius, Canopus, Rigil Centaurus tähdet, jotka näemme Arcturus, Vega, Capella niin kauas kuin voimme nähdä Rigel, Procyon, Achemar jokaisella tähdellä on oma sanansa Antares, Aldebaran, Altair Ja niille, joita emme tunne, annamme nimen, Niin… Continue Reading →
Suomessa talous ei kaadu holtittomuuteen vaan hyveellisyyteen. Meillä ei tehdä huonoja päätöksiä ahneudesta, vaan oikeita päätöksiä vääristä syistä. Vastuullisuusretoriikka on tehnyt velasta synnin, investoinneista epäilyttäviä ja kasvusta moraalisesti arveluttavaa. Samalla on onnistuttu luomaan järjestelmä, jossa tulevaisuus kannattaa nostaa ulos osinkoina… Continue Reading →
Tony puisteli päätään, kun meni pöytänsä ääreen, kaivoi avaimen taskustaan ja avasi pöytälaatikkonsa. Kansio oli nahkaa; hän tiesi sen olevan Firenzestä, parasta laatua olevaa karitsaa, sisältä korkkia, läheltä Bragalonea. Isä oli aloittanut näiden tuotteiden maahantuonnin ennen hänen syntymäänsä, ja he… Continue Reading →
그녀는 소크라테스를 가르쳤다. 그녀는 페리클레스의 연설문을 썼다. 고대 아테네는 그녀에게 투표권을 주지 않았지만, 그리스에서 가장 권력 있는 남자들은 그녀에게 지혜를 구했다. 그녀의 이름은 밀레토스의 아스파시아였다. 그녀는 기원전 5세기 아테네에서 가장 뛰어난 지성 중 하나였을지도 모른다. 그럼에도 불구하고 그녀는 자신이 형성하는… Continue Reading →
Italia olisi Itselleni kulttuurisesti helpompi. Kieli on edes etäisesti ymmärrettävää, hallinto historiallisesti monimutkaista mutta tunnistettavaa. Mutta Italia on täynnä. Täynnä historiaa, täynnä väestöä, täynnä omia jännitteitään. Näin ollen olen valmis joustamaan omasta parhaastani. Espanjaan sen sijaan mahtuu. Pohjois-Espanja ei ole… Continue Reading →
90-luvulla perheyhtiömme olisi halunnut avata keittokioskeja. Niin kuin nakkikioskeja, mutta sellaisia, joista olisi saanut ostaa keittoa mukaan. Meillä oli esisopimus kolmesta ensimmäisestä, hyvällä paikalla sijaitsevasta keittokioskista sekä oma keskuskeittiö, jossa keitto olisi esivalmistettu. Mutta kaupungilta piti hakea lupa etukäteen, jotta… Continue Reading →
Jos oletetaan hetki, että sielunvaellus on totta, syntyy pieni laskennallinen ongelma. Maailmassa on enemmän ihmisiä kuin koskaan. Joko sieluja syntyy koko ajan lisää – mikä sotii ajatusta ikuisuudesta vastaan – tai sitten kaikille ei yksinkertaisesti riitä täysimittaista sielua. Tämä selittäisi… Continue Reading →
Tuli tässä välissä mieleeni tämä tosiasia. Asioilla on tapana mennä vittua – se on luonnonlaki ja sitä passaa sanoa vaikka entropiaksi. Se, että asiat joskus järjestyvät, ei johdu mistään luonnonlaista, karmasta tai muusta lässyn lässyn -syystä, vaan siitä, että joku… Continue Reading →
I must confess that I feel compassion for monsters. There is no disputing that Donald Trump is a monster. A brute who should not be understood but restrained, like a rabid dog. And yet — I feel compassion for him…. Continue Reading →
© 2026 Mielleyhtymä — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑